Paras kehu on kehua toisen lasta
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Arkisto

Paras kehu on kehua toisen lasta

26.10.2016

Teksti: Kaija Vuorio

Kuva: Tuija Hyttinen


Uusparien elämä on ensipareja monimutkaisempaa, mutta pelisäännöt vahvistavat uutta liittoa.


Se vahvistuu, mitä ruokit.  Yksinkertaistettua, mutta sopii moneen kuten ihmissuhteisiin tai vaikkapa älykännykkään.

”Se suhde vahvistuu, johon kiinnitämme vanhempina huomiota tavallisessa arjessa”, sanoo pari-, perhe- ja seksuaaliterapeutti Kirsi Heikinheimo. Hän aloitti elokuussa Suomen Uusperheiden Liiton toiminnanjohtajana.

”Kun antaa lapselle älylaitteen käteen, ruokkii samalla lapsen suhdetta älylaitteeseen.”

Perheneuvojat kohtaavat työssään digiajan uusia ilmiöitä kuten vanhemmuutensa netille kadottaneita perheitä, jotka ovat kyvyttömiä kohtaamaan lapsen tarpeita. Jos vanhemmat ovat aina netissä ja tietokoneella, se on myös lapselle omaksuttava malli ja ohjaa perhedynamiikkaa.

Entinen elämä kulkee mukana

Vanhempien parisuhteen ruokkiminen on yhtä tärkeää niin ensi- kuin uusparisuhteissakin. Uusperheessä parisuhteen hoitaminen on kuitenkin paljon monimutkaisempaa.

”Uusperheessä vanhemmuuden haaste on siinä, että vanhemmat voivat olla vanhemmuuden kokemuksiltaan eriaikaisia.  Toisella osapuolella ei ehkä ole mitään kokemusta vanhemmuudesta, kun taas toisella jo useammastakin.”

”Yhä yleisempää on, että äitipuoli on lapseton.”

Lapsettomat äitipuolet yleistyvät, koska nykyisin erotaan aikaisempaa nuorempina ja yhteishuoltajuudet ja vuoroviikkoasumiset yleistyvät.

Perheenjäsenten kasvuhistorioiden eriaikaisuus uusperheissä koskee myös lapsia. Sisaruuskin voi olla eriaikaista.  Ei ole ongelmatonta, kun perheen ykkösprinsessana kasvanut joutuukin yllättäen isonsiskon rooliin tai kilpailemaan useiden uusien sisarusten kanssa omasta paikastaan perheessä.

”Uusperhe ei ole lasten vaan vanhempien valinta.  Uusperheen dynamiikkaan vaikuttaa, millaiseen vanhemmuuteen puolisot ovat kasvaneet aikaisemmissa liitoissaan. Vanhemmilla on opitut tavat kiintyä, mutta lapsillakin on jo aiemmin syntynyt käsitys omasta itsestään; mielikuva siitä millainen itse on.”

Uusilla säännöillä eteenpäin

Lapsen tarpeet eivät katoa aikuisten valintojen myötä, vaan lapsella on aina tarve tulla kuulluksi, nähdyksi ja suojatuksi. Uusparin on siis pidettävä yhtä ja luotava uudet käytännöt niin, että uusi perhe tulee näkyväksi katkaisematta lapsen siteitä ex-perheeseen.

Heikinheimo korostaa, että mandaatti pitää osata antaa sosiaaliselle vanhemmalle lasten kuullen ja nähden. Se onnistuu vain toiminnan ja käytännön kautta.

”Lapset oppivat helposti tajuamaan, milloin pelataan jalkapallon milloin koripallon säännöin, kunhan vain ne säännöt ovat selkeät. Uusperheen on siis tehtävä pelisäännöt selviksi ja juuri se vahvistaa uusperhettä.”

Ryhmäytymällä uusperheeksi

Vuokko Malinen väitteli viime vuonna Itä-Suomen yliopistossa uusperheen parisuhteen tukemisesta. Tutkimuksessa haettiin tieteellistä näyttöä parisuhdeterapian vaikuttavuudesta. Perheterapiassa havaittavien ongelmien ennaltaehkäisemiksi Malinen on luonut koulutusmalleja eri elämäntilanteissa oleville ryhmille ja myös uusperheille
 

”Suuri riski uusperheelle on, jos toinen ei pysty hyväksymään toisen lapsia. Uusparin kannattaisi aina muistaa, että paras kehu mitä toiselle voi sanoa, on kehua tämän lapsia.”

Uusperheen pitäisi osata ryhmäytyä vuoden sisällä, jottei perhe jakautuisi pysyvästi biologisten linjojen mukaan. Tavallista nimittäin on, että uusperheessä joku tuntee itsensä ulkopuoliseksi.

”Lapsikin voi kokea jäävänsä ulkopuoliseksi ja kokea uusaikuisen itselleen kilpailijaksi. Tutkimuksen mukaan kuitenkin ulkopuolisuuden kokemus on suurempi miehillä kuin naisilla”, Malinen sanoo.

”Miehen on pystyttävä tekemään valinta menneisyyden ja tulevaisuuden välillä, muutoin hän jää vain murrosikäisten tapaan reagoimaan tilanteisiin. Lasten oman biologisen vanhemman pitää osata valtuuttaa uusi puoliso tasavertaiseksi kasvattajaksi ja se on ilmaistava lasten kuullen.”

Malisen koulutusmalli uuspareille on pohjimmiltaan psykoedukaatiota. Mentalisoituminen saadaan alkuun, kun ensin saadaan riita katkaistua ja pystytään rauhoittumaan.

Mallissa pyritään positiivisen tunnetilan vahvistamiseen.

”Se on olennaista lasten kannalta, sillä riitelevien vanhempien perheissä lasten turvallisuuden tunne heikkenee ja kognitiivinen suorituskyky laskee”, Malinen toteaa.