Kirkon tulevaisuutta rakentamassa
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Ajankohtaista

Kirkon tulevaisuutta rakentamassa

28.9.2016

Teksti: Minna Siikaniva

Kuva: Timo Hartikainen

 

Kirkon tulevaisuuskomitean varapuheenjohtaja Aulikki Mäkinen on toiveikas kirkon tulevaisuudesta. Seurakunnat ovat saamassa entistä enemmän vapautta päättää toiminnastaan.

 

Kirkon tulevaisuuskomitean syntyprosessi käynnistyi keväällä 2014 kirkolliskokousedustajien aloitteesta. He arvioivat, että kirkko on vakavissa taloudellisissa ongelmissa johtuen yhteiskunnan voimakkaasta muutosprosessista sekä samanaikaisesta kirkon jäsenmäärän supistumisesta, jonka arvioidaan voimistuvan tulevaisuudessa.

Edustajat kantoivat huolta siitä, että uudistushankkeissa ei ole riittävällä tavalla tarkasteltu kokonaisuutta, vaan keskitytty johonkin organisaation tai hallinnon yksittäiseen osa-alueeseen.

Haasteiden edessä

Prosessin myötä päätettiin perustaa komitea, joka olisi asiantuntemukseltaan monialainen ja lähtökohdiltaan ennakkoluuloton. Komitean toivottiin visioivan kirkkoa, joka olisi nykyiseen verrattuna organisaatioltaan kevyempi, reagointikykyisempi ja joustavampi. Siinä pitäisi korostua seurakuntalaisten osallisuus ja kirkon perustehtävien eli evankeliumin julistamisen, sakramenttien jakamisen ja lähimmäisenrakkauden tehokkaampi toteuttaminen muuttuvassa toimintaympäristössä.

Sopivien jäsenten löytämiseksi kirkolliskokous pyysi ehdotuksia sekä kokousedustajilta että median välityksellä laajemmalta yleisöltä. Ehdotettujen henkilöiden joukosta valikoitui nykyinen kokoonpano, jonka kirkolliskokous vahvisti toukokuussa 2015.

Komitean jäsenet ovat: Antti Savela (pj.), Aulikki Mäkinen (vpj.), Tuija Brax, Jussi-Pekka Erkkola, Ilkka Halava, Paula Kirjavainen, Tapio Luoma, Reetta Meriläinen, Juha Muilu ja Eivor Pitkänen. Vakinaisina asiantuntijajäseninä ovat Risto Saarinen ja Veli-Pekka Viljanen sekä sihteerinä Juha Meriläinen.

Nuoria kuullaan

Merkittävän osan komitean työstä muodostavat kirkollisen kentän kuuleminen ja viestintä. Kirkolliskokous edellytti jo komiteaa perustaessaan, että se osallistaa työskentelyynsä nuorten näkökulmia ja asiantuntevuutta.

Syyskuussa 2015 toteutettiin verkkokeskustelu, johon kutsuttiin yli 1 200 kirkon työntekijää ja luottamushenkilöä eri puolilta maata. Keskustelun tarkoituksena oli saada kirkon uudistamista koskevia virikkeitä sekä tarjota asiasta kiinnostuneille mahdollisuus tulla kuulluksi ja vaikuttaa. Verkkokeskustelun moderaattori Meri-Anna Hintsala analysoi keskustelun tulokset komitealle.

Tulevaisuuden kirkko

Aulikki Mäkinen kertoo, että marraskuussa 2016 kirkolliskokoukselle jätettävä mietintö tulee jakautumaan kahteen osaan.

”Toisessa on keskeisenä seurakunnan toimintakulttuurin muutos kaikilla tasoilla sekä seurakuntalaisuuden roolin muutos. Nämä vaikuttavat myös työntekijöiden rooliin. Yhteistä pappeutta korostetaan. Tulevaisuuden seurakunnissa työntekijät ovat seurakuntalaisten kanssakulkijoita ja työtovereita, ihmisten rekrytoijia, mutta totta kai edelleen myös oman työalansa asiantuntijoita.”

”Seurakunnissa luotetaan entistä enemmän kaikenikäisiin seurakuntalaisiin. Ylipäätään organisaatiolähtöisestä ajattelutavasta ja työntekijäkeskeisyydestä luovutaan. Tämä on suuri muutos ja haaste työntekijöille, mutta se haastaa myös seurakuntalaisia näkemään seurakunnan muuna kuin palveluntuottajana.”

”Johtajuuden merkitys tulee myös muuttumaan erityisesti yhteistyötä ja verkostoitumista painottaviksi.  Suomi monikulttuuristuu koko ajan, mutta monikulttuurisuus ei tarkoita vain maahanmuuttajien määrän kasvua, vaan ihmisten elämäntapojen ja ajattelumallien moninaistumista. Seurakuntaelämän ei tarvitse olla samanlaista kaikkialla Suomessa, ei edes Kuopion sisällä.”

Toisessa osassa käsitellään kirkon rakenteita.

”Keskushallintoa ei ole tarkoitus kasvattaa ja seurakuntien itsenäisyyttä vahvistetaan. Tulevaisuudessa seurakunnat kuuluvat yhtymiin, mutta siihen ei ole pakkoa. Taloudelliset tekijät vain yleensä ajavat siihen. Seurakunnista ei saa kuitenkaan tulla hallitsemattomien isoja. Keskushallintoa supistetaan. Yhtymien rakenne pitäisi olla mahdollisimman kevyt.”

”Kuopiossa asiat ovat jo hyvällä mallilla eli suuria muutoksia ei ole odotettavissa”, Mäkinen painottaa.

Komitea jättää mietintönsä kirkolliskokoukselle marraskuussa 2016.