Ajassa vai unessa?
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Kannanotot

Ajassa vai unessa?

28.9.2016

Jouni Ortju

 

Evankelis-luterilaisen kirkkomme tulisi elää tässä ajassa. Aina välillä tuntuu, että se on unessa tai jäänyt jumiin menneisyyteen. Maailma on todellakin muuttunut ja mielestäni niin tulisi tehdä kirkkommekin.

Aloittaisin ajassa elämisen kirkon vahvuuksista, joita mielestäni ovat:

  • Yhteisöllisyys ja toinen toisistamme - heikoistakin – välittäminen
  • Armo ja rakkaus
  • Vaikuttavuus (vaikka emme tunnu tätä aina oikein itsekään huomaavan)
  • Hyvä sanoma - jota tosin lienee syytä päivittää tälle vuosituhannelle
  • Sivistyksen, niin tiedollisen kuin sydämenkin, ja hyvän lähimmäisyyden vaaliminen

Kirkon työlle on mielestäni juuri nyt erinomaisen paljon kysyntää. Sen tarjontaa kannattaisi ”tuotteistaa” eli miettiä, kenelle ja mitä tarjotaan, miten siitä kerrotaan ja miten sitä olisi hyvä tarjota. Tässä viisaus on mielestäni meissä, kirkon ”asiakkaissa” ja sellaisissakin tahoissa, joita kirkko ei perinteisesti ole tottunut tavoittelemaan, kuten yritykset ja monet erilaiset yhteisöt.

Heille kannattaisi kertoa, mitä kirkolla on tarjolla: muun muassa tasokkaita ja monipuolisia tiloja & kohteita, ammattitaitoista henkilöstöä, hyvää ruokaa ja paljon muuta.

Mutta sitten tulee haaste: miten kerromme kirkon ”hyödyistä”, ne kun kiinnostavat edellä mainittuja tahoja eniten? Aloittaisin kyselemällä asiakkaiden tarpeista ja toiveista heiltä itseltään. Uskon, että esimerkiksi opiskelijat tekisivät tällaisesta hyvin mielellään harjoitus- tai vaikka opinnäytetyönsä.

Kirkon tarjoamat hyödyt ovat kiistattomia! Tarjolla on muun muassa hyviä elämän - ja työelämän – perustaitoja kuten yhdessä tekemistä ja yhteisöllisyyttä, toisten huomioimista ja heistä välittämistä. Sisältö voimaannuttaa, väsyneille on tarjolla lepoa ja tärkeiden asioiden pohdintaa vaikkapa retriittien muodossa. Valinnanvaraa löytyy vaikka millä mitalla!

Voisivatko nämä ajatukset olla pieni, uudentyyppinen vaihtoehto tietään tässä ajassa etsivälle kirkolle, toimintojen karsimiselle ja tilojen ulosmyynnille?