Hiljaisuuden liike - Pieni puro laajenee
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Arkisto

Hiljaisuuden liike - Pieni puro laajenee

Kuva Tuija Hyttinen

Kuuntelevaan hiljaisuuteen ja tasavertaiseen jakamiseen perustuva hengellisen matkanteon tapa on vaikuttanut kirkossamme jo hyvän tovin.

Edesmenneen Anna-Maija Raittilan persoonan ja Taizé-laulujen kautta tunnetuksi tulleen Hiljaisuuden liikkeen ytimessä ovat 1990-luvulla yleistyneet hiljaisuuden retriitit.  

”Hiljaisuus ei ole akustista äänettömyyttä vaan sitä, että saa olla rauhassa”, Siilinjärven seurakunnan pastori Sirpa Ylikotila sanoittaa retriittikokemustaan 90-luvun puolivälistä. Sittemmin hän on kouluttautunut retriitinohjaajaksi ja pitänyt Siilinjärvellä retriittejä lähes vuosittain vuodesta 1997 alkaen.  

”Retriitissä ei olla kurssilla eikä luennolla”, Sirpa punnitsee, ”siellä ei kysellä odotuksia eikä lähtiessä tarvitse kertoa, mitä sai.”

Ylikotilan kokemusten mukaan retriitti onkin osoittautunut juuri luentoihin ja kursseihin turtuneiden työikäisten suosimaksi hengellisyyden muodoksi.

Hiljaisuuden viljely seurakunnissa ei rajoitu vain ohjattuihin retriitteihin. Esimerkiksi Tuomiokirkon kuukausittaiset hiljaisuuden messut ammentavat samasta ekumeenisen hengellisyyden vuosta kuin retriititkin. Kuopiossa eri seurakuntien alueella kokoontuu myös hengellisen matkakumppanuuden ryhmiä, jotka tavallaan jatkavat retriittien hiljaisuudessa löydetyn aarteen vaalimista keskellä arkea.

Ylikotilan mukaan Hiljaisuuden liike on kirkossa ”pieni raikas puro, joka kuitenkin hiljalleen laajenee”.

Myös Kirkkopäivien hiljaisuuden talon kokemuksista on tarkoitus ammentaa seurakuntien elämässä jatkossakin.

 

OLLI VIITANIEMI

Kaikille avoimessa illassa keskiviikkona 25.9. klo 17 pysähdytään hiljaisuuteen kuuntelemaan ja jakamaan näkyä.