Tasaamalla kohti ihmisarvoista elämää
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Ajankohtaista

Tasaamalla kohti ihmisarvoista elämää

31.8.2016

Teksti: Seija Rytkönen

Kuva: Pia Sahi Sousa

 

Osallistumalla syksyn Tasaus-tapahtumiin voit muuttaa monen köyhän ihmisen elämää toisella puolella maapalloa.

Alavan seurakunnan kansainvälisen työn sihteeri Pia Sahi Sousa kävi Nepalissa, yhdessä Tasaus-keräyksen kohdemaista. Hän näki itse, kuinka Kuopiossakin kerätyt varat auttavat naisia, lapsia ja maattomia.

”Jokainen tukieuro vie köyhää ihmistä lähemmäs ihmisarvoisempaa elämää. Nepalissa esimerkiksi on pienillä tytöillä todellinen vaara joutua ihmiskaupan uhriksi eli tyttöjä viedään kotiorjiksi Intiaan”, murehtii Sahi Sousa, joka tekee myös varhaisnuorisotyötä omassa seurakunnassaan.

”Itselleni jäivät päällimmäiseksi mieleen ja rukouksiin juuri nämä pienet tytöt. Tasaus-keräyksen varoilla voimme auttaa noita pieniä tyttöjä, jotta he pääsisivät kouluun ja saisivat elää lapsen elämää, eivätkä joutuisi lapsiavioliiton uhreiksi. ”

Nepalilaiset työn toteuttajina 

Tasaus-ryhmä, johon Pia Sahi Sousa kuului, oli keväällä Nepalissa tutustumassa Suomen Lähetysseuran tukemaan järjestötyöhön sekä maattomien ihmisten elämään. Suomen Lähetysseuran työ Nepalissa tehdään kumppanuusjärjestöjen kautta eli työn toteuttajina ovat nepalilaiset kansalaisjärjestöt. Järjestöjen tekemän työn avulla köyhät lapset pääsevät kouluun, ruokaturva parantuu puhtaan veden ja vessojen rakentamisen ansiosta, vammaiset lapset saavat mahdollisuuden opiskeluun sekä oikeuden elää ihmisarvoista elämää.

Kansalaisjärjestötyössä opetetaan paikallisia työntekijöitä suunnitteluun ja arviointiin.

 ”Ajatuksena on, että nepalilaiset itse löytävät ne asiat, jotka parantavat heidän elämänlaatuaan. Ja kun omat tavoitteet kirkastuvat heille, kumppanuusjärjestöt auttavat Suomen Lähetysseuran tuella toteuttamaan tavoitteita. Tulin vakuuttuneeksi siitä, että kaikki Tasaus-keräykseen annetut varat menevät perille ja niillä saadaan aikaan vaikuttavaa työtä.”

Maattomuus aiheuttaa köyhyyttä

Nepalissa on paljon maattomuutta, joka on aiheutunut konfliktien, epätasa-arvoisen lainsäädännön ja myös vuosi sitten olleen maanjäristyksen seurauksena. Maattomuus tarkoittaa sitä, että maanviljelyksestä toimeentulonsa saava ihminen menettää oikeuden tai mahdollisuuden viljellä maataan.

Maattomiin köyhiin kuuluvat muun muassa kastittomat dalitit, joita Suomen Lähetysseura kouluttaa kumppanuusjärjestöjensä kanssa. Oma maatilkku olisi monelle perheelle avain omavaraiseen ja itsenäiseen elämään.

”Tutustuimme maattomien kyliin Etelä-Nepalissa lähellä Intian rajaa. Kävimme yhdeksässä kylässä, joissa yhteisö oli löytänyt oman tapansa parantaa kylän ihmisten elämää.”

”Yhteen kylään kävelimme 2,5 tuntia viidakon läpi, koska hallitus ei ollut antanut lupaa tehdä tietä. Kumppanuusjärjestön kautta kylän joka taloon saatiin aurinkopaneelit ja kylän lapset pääsivät lukemaan sekä tekemään koululäksyjään.”

Tuossa dalit-kylässä asui valtion mailla paljon maattomia ja omaisuutensa menettäneitä ihmisiä, jotka olivat joutuneet muuttamaan pois vuoristoalueiltaan luonnonkatastrofien, maavelkojen ja riitojen vuoksi.

”Kylään oli saatu vuosi sitten klinikka ja sinne työntekijäksi aiemmin kylässä asunut nuori mies, joka oli Suomen Lähetysseuran kummituella valmistunut sairaanhoitajaksi. Hän palasi omaan kyläänsä auttamaan muita.”

Rottienpaistoa nuotiolla

 ”Viimeiseksi kävimme niin sanotussa rotansyöjäihmisten kylässä, joka oli ollut kumppanuusjärjestön antaman tuen piirissä vasta viisi kuukautta.”

”Kyläläiset edustavat alinta kastia, ja monellakaan ei ole syntymä- tai henkilötodistusta.  Järjestöjen tehtävä olikin hankkia heille henkilöpapereita, jotta he pääsevät kouluun ja terveydenhuollon pariin.”

”Nämä henkilöt olivat myös maattomia. Ja jos ei omista maata, ei voi viljellä sitä ja eikä päästä omavaraiseen elämään.”

”Rotansyöjäihmisten kylä oli saanut nimensä siitä, että dalitit ovat maatyössä ja heidän tehtävänään on tappaa riisipeltojen rottia, jotka vahingoittavat kastelujärjestelmiä. Dalitit paistavat rottia nuotiolla ruoakseen. Rotat ovatkin monen Etelä-Aasian maan ruokalistalla”, Sahi Sousa kertoo.

”Rotansyöjäkylässä saatiin kumppanuusjärjestöjen avulla pieniä ihmeitä aikaan. Ensimmäisenä projektina oli lasten saaminen koulutielle. ”

”Kylässä asunut tyttö, joka lapsia opetti, oli Suomen Lähetysseuran kummilapsi. Kummilapsituen avulla tyttö kävi lukion. Sitten hän pääsi opettamaan oman kylänsä lapsia ja sai työstään jo pientä palkkaa.”

 

Nepal:

  • Hindulaisuus, maan valtauskonto, 80 % väestöstä.
  • Noin 26.5 milj. asukasta.
  • Yksi Aasian köyhimmistä maista.
  • Kastijärjestelmä vaikuttaa yhä, vaikka on lailla kielletty jo 1960-luvulla.
  • Maanjäristys huhtikuussa 2015 ja myöhemmin jälkijäristyksiä.
  • Suomen Lähetysseura tukee Nepalia kummilapsitoiminnan sekä nepalilaisten kumppanuusjärjestöjen kautta.
  • Suhtautuminen vammaisuuteen on kielteistä ja perheet piilottelevat vammaisia perheenjäseniään. Lähetysseura aloitti v. 2006 vammaisten lasten ja nuorten tukemisen.

Lue myös

Ramlal toteutti unelmansa

Tasaustapahtumat Kuopion seurakunnissa syksy 2016