Kiitollisuus on vastalääke negatiivisille tunteille
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Arkisto

Kiitollisuus on vastalääke negatiivisille tunteille

29.6.2016

Teksti: Riitta Hirvonen

Kuvitus: Tuija Hyttinen

 

Kyky tuntea kiitollisuutta suojaa kriisien keskellä. Kiitollisuutta on mahdollista oppia, jos vain haluaa.

Mitäpä tuota kiertelemään: kysytään haastateltavalta heti alkuun, sujuuko häneltä itseltään kiitollisuus. Onhan tarkoituksena puhua kiitollisuudesta, erityisesti siitä, voiko kiitollisuutta oppia tuntemaan, jos tapana on pikemminkin tarttua hanakasti siihen, mikä kulloinkin on kehnosti.

Oulun seurakuntien perheneuvoja Marjo Myllymäki sanoo tuntevansa kiitollisuutta – nykyisin ehkä enemmän kuin aiemmin. Kun ikää tulee lisää, kiitollisuuden aiheita alkaa löytyä enemmän.

”Olen oppinut hyvien asioiden huomioimista arjessa vaikeuksien myötä. Nuorena esimerkiksi hyvä terveys on vielä itsestäänselvyys. Kun takana on enemmän elettyä elämää, huomaa, että näin ei ole.”

”Kiitollinen mieli saattaa yllättää koiralenkillä: kylläpäs luonto herääkin kovalla vauhdilla keväällä.

Kiitollinen mieli saattaa lomittua myös surun kanssa.”

”Kiitollisuus ei tarkoita sitä, ettei voisi olla yhtäaikaisesti hyvillä mielin jostakin asiasta, mutta myös pahoillaan ja suruissaan jostakin toisesta asiasta. Kiitollisuus ei sulje silmiä siltä tosiasialta, että maailma on epätäydellinen.”

”Kritiikittömyyttä kiitollisuus ei ole eikä raskaiden asioiden väheksymistä”, Myllymäki määrittelee.

Toisenlaiseksi voi muuttua

Myllymäki uskoo siihen, että epäkiitollinen elämänasenne voi vaihtua kyvyksi nähdä elämässä hyviä asioita. Kyse on ihmisen omasta tahdosta, havahtumisesta mahdolliseen katkeroitumiseensa ja näköalattomuutensa elämän vastoinkäymisten seurauksena.

”Ihminen pystyy muuttamaan asennettaan pitkälle, jos vain tahtoo. Helppoa se ei ole, koska omaa negatiivisuuttaan saattaa jopa tarvita johonkin.”

Vaikka muuttumisen tie on pitkä, se ei ole toivoton. Muutos saattaa edellyttää havahtumisen lisäksi harjoittelemista. Kiitollisuusharjoitus suuntaa huomion pois epäonnistumisista ja pettymyksistä.

Myllymäki ei lähde neuvomaan, millaisin keinoin kiitollisuutta voi opetella. Joku pitää kiitollisuuspäiväkirjaa, toinen kirjoittaa kirjeen jollekulle, jota kohtaan tuntee kiitollisuutta tai maalaa sitä hyvää, jota näkee ympärillään.

”Hienoa, jos jokin menetelmä löytyy. Tärkeää on se, että tapa tuntuu omalta, juuri siltä työltä, jota on valmis tekemään.”

Sitoutuminen kantaa

Perheneuvoja on huomannut, että parisuhteessa hyvän näkeminen vaikeuksien keskellä syntyy usein sitoutumisesta omaan kumppaniin.  Silloin puolisot päättävät keskittyä vaikka vain yhteenkin hyvään asiaan, joka heidän välillään yhä on. Sellainen voi olla esimerkiksi samankaltainen huumori.

”Sitoutuminen kantaa pitkälle”, Myllymäki toistaa.

Hän uskoo, että kiitollisuutta herättäviä asioita näkee paremmin, kun hellittää hivenen yhteiselolle asetetuista vaatimuksista. Liiallinen vaativuus itseä tai puolisoa kohtaan nostaa tavoitteet korkealle ja tuo tyytymättömyyden kokemuksen lähelle.

”Kun mikään ei oikein riitä, kiitollisuuden aiheita on vaikea löytää. Kriisivaiheissa näkökyky hyville asioille sumentuu.”

Toiselle puhuttava kunnioittaen

Olisiko hyvä ajatus kertoa mustia pilviä levitteleville jurnuttajille siitä, että oma mitta alkaa olla täysi kanssakulkijan negatiivisuutta ja kyvyttömyyttä nähdä hyviä asioita oikeastaan missään?

”Pakottamalla tai määräämällä kukaan tuskin tulee kiitolliseksi. Palaute tulisi osata antaa oikealla tavalla. Ihan kaikille en ehkä lähtisi mainitsemaan asiasta.”

”Jos kovin lähtee kommentoimaan toisen nurjaa mieltä, huomauttelu saatetaan kokea henkilökohtaisena ja mitätöimisenä: tunteitani ei oteta todesta.”

Myllymäki kehottaisi puhumaan asiasta keskustelukumppania arvostavalla ja kunnioittavalla tavalla.

”Eihän tuohon kuole -tyylinen lause saattaa olla huono yritys korjata esimerkiksi työpaikalla ilmapiiriä paremmaksi.”

Myllymäki ei sano, että valittavaa ja katkeraa puhetta pitää vain sietää työpaikalla tai kaveriporukassa. Hän perää rakentavaa keskustelua tilanteesta.

”Sitä ei voi olettaa, että toinen ihminen automaattisesti muuttaisi omaa käyttäytymistään hyväksi neuvoksi tarkoitetun kommentin jälkeen.”

Kiitollisuus lisää onnellisuutta

Mahdotonta ei ole se, että valittaja löytää jostakusta itselleen kohtalotoverin, vaikka muut ihmiset ympärillä saattaisivat olla väsyneitä huonosti olevien asioiden jatkuvaan esille ottamiseen.

”Kyse ei ole kenties niinkään siitä, että negatiivisuus tarttuisi vaan siitä, että valittava puhetapa saattaa tuntua jostakusta tutulta esimerkiksi oman kasvuympäristön vuoksi.”

”Samankaltaisuus yhdistää, myös puhetyyli.”

Mutta miksi kiitollisuuden tunteminen on lopulta tavoittelemisen arvoista? Elämä kohtelee välillä itse kutakin kovalla kädellä. Niissäkö pyörteissä pitäisi löytää kiitoksen aiheita?

”Kyky tuntea kiitollisuutta lisää onnellisuutta ja tyytyväisyyttä”, Myllymäki uskoo.

Kiitollisuudentunteet suojaavat ihmistä stressaavien ja negatiivisten elämänkokemusten ja kriisien keskellä, sanovat lääketieteen asiantuntijat.

Kyse on siis paremmasta elämänlaadusta. Pitkää ikää ei voine kukaan varmasti luvata.

Eeva Kärkkäisen kiitollisuudenaiheet kumpuavat perheestä ja pienistä arjen asioista.


Kiitollisuuspäiväkirjan merkintöjä

Kuopion Linnanpellolla puolisonsa ja neljän lapsensa kanssa asuva Eeva Kärkkäinen on pitänyt kiitollisuuspäiväkirjaa, jonka sivuille lukijatkin saavat nyt kurkistaa.

Lauantai 4.6.

Lauantaina iloitsin ja sain olla kiitollinen lasten alkavasta kesälomasta. Koko vuoden aherrus antoi palkkansa ja vapaat lapset saivat kirmata kesälaitumille. Mikä olisikaan ihanampaa seurata, nauttia ja olla kiitollinen.

Samaa päivää ilostuttivat myös ystävien tapaaminen ylioppilasjuhlilla. Siellä sain keskustella läheisten kanssa monista yhteisistä asioista, vaihtaa kuulumisia ja suunnitella tulevaa kesää.

Sunnuntai 5.6.

Sunnuntaina kiitollisuuden aiheiksi nousivat lepopäivä arjen töistä, perheen yhteinen retki ja retkievästelyt luonnon helmassa. Koko perheen yhteiset hetket lujittavat niin lasten keskinäisiä yhteyksiä, kuin lasten ja meidän vanhempien välisiä siteitä.

Joka päivä haluan kiittää lasten olemassaolosta. Lapset ovat suuri lahja Jumalalta ja siunaus elämäämme.

Maanantai ja tiistai 6.–7.6.

Maanantaina ja tiistaina sain olla kiitollinen auringonpaisteesta ja pitkään rästissä olleiden kotitöiden loppuunsaattamisesta. Kiitollisuuden aiheena olivat myös omien ystävien tapaaminen ja sen näkeminen, kuinka lapset nauttivat omien ystäviensä tapaamisesta ja yhteisistä leikeistä.

Kiitollisuus. Mikä ihana aihe pysähtyä ajattelemaan omaa arkea ja sen pieniä ja suuria ihmeitä. Monesti lähellä olevat asiat tulevat itsestäänselvyyksiksi ja huomaan unohtavani olla niistäkin asioista kiitollinen. Kiitollisuuspäiväkirjan myötä sain taas huomata, kuinka pienet asiat tekevät minut onnelliseksi ja kiitolliseksi. Kaiken ei tarvitse olla mitään suurta ja ihmeellistä, vaan aivan arkista ja läheltä saavutettavaa.

Omat kiitollisuudenaiheeni liittyvät hyvin paljon perheeseeni, läheisiini ja arjen sujuvuuteen. On ihana huomata olevansa siunattu niin monella asialla: perheellä, ystävillä, kodilla, terveydellä. Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkälle.

Teksti: Eeva Kärkkäinen


Kiitollisuusrukouksia

”Jumala, kaiken luoja ja antaja.
Elämämme on täynnä ihmeitäsi,
mutta me olemme usein liian
turtuneita näkemään niitä.


Puhdista meidät katkeruudesta,
joka on sammuttanut
kiitollisuuden.
Täytä sydämemme ilolla
ja viritä meissä uusi ylistyslaulu.
Kuule meitä
Poikasi Jeesuksen Kristuksen,
meidän Herramme tähden.”


**********************************************

”Kaikkivaltias Jumala.
Isällisessä hyvyydessäsi
sinä annat meille runsaasti elämän lahjoja.


Ja kun vaikeudet kohtaavat,
sinä autat meitä kestämään.


Suo hyvyytesi herättää meissä rakkautta
sinua ja toisiamme kohtaan,
ettemme eläisi 
vain itseämme varten.

Auta meitä uskollamme ja elämällämme
ylistämään sinua.
Kuule meitä

Poikasi Jeesuksen Kristuksen,
meidän Herramme tähden.”

 


Lue ja kuuntele Radio Kantista siitä, miten kielteiset elämänkokemukset vaikuttavat immuunipuolustusjärjestelmään

Lääketieteen lisensiaatti Antti-Pekka Elomaan väitöskirja Immuunipuolustusjärjestelmän muutokset masennuksessa, lapsuuden kaltoinkohtelussa ja unihäiriöissä tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa 17.6.2016.