Käytätkö oikeasti kaikkea, mitä omistat?
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Arkisto

Käytätkö oikeasti kaikkea, mitä omistat?

25.5.2016

Teksti: Sini-Marja Kuusipalo

Kuvituskuva: Tuija Hyttinen

 

Luopuminen, lajittelu ja kierrätys. Mielikin voi paremmin, kun kotiin ei kerry turhaa tavaraa ja roinaa.

Varasto liiankin täynnä muistoja. Vaatehuone kuin hävityksen kauhistus. Tavara-ahtaus ahdistaa. Kannatko mukanasi enemmän kuin tarvitset?

Kurkistus kodin komeroihin voi avata silmät huomaamaan, miten paljon omistaa – myös turhaa ja tarpeetonta. Omaisuuden paljouteen löytyy syitä muun muassa säästeliäisyydestä, omavaraisuuden ihanteesta, keräilystä ja kuluttamisen helppoudesta.

Ammattijärjestäjä Maija Kaipiaisen mukaan kotien tavarakaaokset ovat tuttuja monessa elämäntilanteessa.

”Lapsiperheessä eletään ruuhka-aikaa tavaroidenkin kuluttamisessa. Eläkeläiskodissa ihmetellään lasten jälkeensä jättämiä tavaroita. Sairastuneella taas eivät voimat riitä hoitaa kotia niin, että turhasta hankkiutuisi eroon.”

Kun tavaraa on kertynyt joka paikka täyteen, elintila vähenee ja ihminen kuormittuu. On epävarmuutta siitä, mitä kaikkea omistaa. Tavaroita ei löydy. Yhtäkkiä jotain on kaksin tai kolmin kappalein, vaikka yksi riittäisi. Arki kärsii sekamelskasta.

”Moni kokee ahdistusta, harmia, pahaa mieltä ja neuvottomuutta. Tuntuu, että jotain pitäisi tehdä, mutta ei saa aloitettua tai ei keksi, mihin tavarat voi kierrättää”, Kaipiainen kuvailee.

Muutos lähtee laatikosta

”Kodin kaaokselle voi sokeutua. Joku läheinen ihminen voi tällöin olla tärkeä tilanteeseen havahduttaja ja keskusteluapu. Ystävää voi myös kysyä tueksi, jos omat voimat eivät riitä selkiyttämään elämää”, psykoterapeutti-sairaanhoitaja Hilkka Tikkanen sanoo.

Hän kuitenkin muistuttaa kodin pyhyydestä.

”Vaikka olisikin huoli läheisen pärjäämisestä, kenenkään ei tule mennä väkisin toisen kotiin neuvomaan. ”

Epäjärjestyksen ja kaaoksen taltuttamiseksi ammattijärjestäjä Kaipiainen neuvoo vähentämään liiasta ja ottamaan pieniä askelia.

”Aloita yhdestä lipastonlaatikosta. Tavaroiden läpi käyminen voi olla raskasta, siksi sitä kannattaa tehdä pienissä paloissa. Pitää myös kestää keskeneräisyyttä.”

”Kodin järjestäminen on muutos”, Hilkka Tikkanen muistuttaa.

”Muutokseen tarvitaan tilaa ja aikaa sopeutua. Jos kotoa yhtäkkiä lähtevät tutut tavarat, siihenkin pitää voida sopeutua.”

Tikkasen mukaan kodin järjestäminen johtaa merkitysten pohdintaan ja tuo elämään uusia näkökulmia ja mahdollisuuksia.

”Joskus fyysisen ympäristön siivous avaa myös mieleen uusia maisemia.”

Minullahan on 30 käsilaukkua!

Kun tavoitteena on vähentää kodin tavaroita, vuoropuhelusta on apua.  

”Aiotko käyttää tätä kuukauden kuluessa? Ihanko oikeasti tarvitset? Haluatko nähdä korjaamisen vaivan? Tuoko tämä sinulle iloa?”, Maija Kaipiainen kyselee asiakkailtaan.

Hän auttaa ihmisiä tiedostamaan, miksi nämä haluavat säilyttää tavaroita.
Toisen kanssa siivousurakkaan käydessä silmät avautuvat.

”Hei, mullahan on 30 käsilaukkua! Keskustelun myötä omat tavarat tajuaa uudessa valossa”, Kaipiainen tietää.

Mitä muistoja tavara tuo?

Siivousavusta on hyötyä erityisesti, jos tunnesiteet ja muistot jarruttavat turhiksi tulleista tavaroista luopumista. Perinnöksi saatua tai kalliilla hankittua kun ei henno heittää pois noin vain. Tavaroista kiinnipitäminen voi tuoda turvaa. Toiset tavarat kantavat kauniita muistoja, toiset kaikkea muuta.

”Tavaran pois antaminen voi vapauttaa kielteisistä muistoista”, Tikkanen puolestaan sanoo.

Jos suvun perintötavarasta mielii luopua, neuvoo Tikkanen tekemään sen omalla itsenäisellä päätöksellä, ei toisten painostuksesta.

”Mitä muistoja tavara minussa herättää? Muistojen parissa on hyvä viipyä oman itsen äärellä”, Tikkanen kannustaa.

Jos ullakon järjestely ahdistaa, se saattaa Tikkasen mukaan olla viesti mielen päälle kertyneistä käsittelemättömistä asioista.

”Varastoon jääneiden ja unohtuneiden tavaroiden kohtaaminen voi liittyä ihmissuhteiden haasteisiin, joita ei ole työstetty niin, että olisi saanut niistä mielenrauhan.”

Kiva harrastus vai riippuvaisuutta?

Psykoterapeutti Tikkaselle kodin ilme on myös viesti arjen hallinnasta.

”Jos koti on täynnä pitsalaatikoista tai lehdistä tehtyjä kujia keittiöön ja telkkarille, se kertoo elämän hallitsemattomuudesta. Tällöin voi miettiä, riittääkö pelkkä kodin järjestäminen vai tarvitseeko ihminen myös henkistä tukea.”

Tikkasen mukaan myös riippuvuuksilla ja liiallisella tavaran keräämisellä voi olla yhteys.

”Jos ihminen haluaa esimerkiksi taistella alkoholista eroon, riippuvuus voi siirtyä johonkin muuhun, kuten tavaroihin. Onkin hyvä olla tietoinen, mistä oma keräilyn halu saa alkunsa. Onko se mielekäs harrastus vai riippuvuutta?”

Lue myös Otetaan lajittelu tavaksi