Sata Minnaa torille!
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Kannanotot

Sata Minnaa torille!

25.5.2016

Eija Tanninen-Komulainen

 

 

Sain osallistua Kuopion kaupungin ja Pohjois-Savon liiton järjestämään Suomi 100 vuotta -suunnittelutapahtumaan. Eri organisaatioiden edustajat ja yksittäiset kuntalaiset ideoivat, miten Kuopio juhlii 100-vuotista Suomea vuonna 2017.

Monien erinomaisten ideoiden joukosta mieleeni jäi yksi hulvattomimmista: sata Minnaa torille! Savolaisen suurnaisen Minna Canthin hengessä torille kokoontuisi sata eri-ikäistä, eri taustaista, kokoista ja näköistä Minnaa esimerkiksi lausumaan Canthin ja muiden viisaiden kuopiolaisten ajatuksia juhlan kunniaksi.

Toinen hurmaava ja niin kuopiolainen idea oli sata minuuttia hiljaisuutta Puijon metsässä. Ollaan hiljaa ja kuunnellaan ikivanhan metsän ääniä, ja varmasti myös omaa sisintään, upeassa kansallismaisemassamme.

Kolmas loistava ehdotus oli nostaa esiin vanhojen kuopiolaisten yhdistysten yhteys suomalaisen kansalaisyhteiskunnan syntyyn. Kuopiosta löytyy ainakin kolme yhdistystä, jotka on perustettu ennen Suomen itsenäistymistä. Niissä on tehty vapaaehtoisuuteen perustuvaa työtä auttamisen, sivistyksen, koulutuksen, luonnonsuojelun ja historian tallentamisen eteen.

Oma yhdistykseni, Kuopion Rouvasväenyhdistys, perustettiin vuonna 1860 keräämään varoja köyhille lapsille ja antamaan käsityöopetusta varattomille tytöille. Koulutuksen lisäksi yhdistyksen alkuperäisenä tehtävänä oli kirjaston pitäminen. Perustajina olivat tuon ajan merkittävät naiset, kuten Minna Canthin äiti.

Perustamisestaan lähtien yhdistys on ollut merkittävä käsityön ja muotoilun koulutuksen järjestäjä ja vaikuttaja niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin.

Kuopion Isänmallinen seura on perustettu 1883. Se on kerännyt ja tallentanut maakuntaan liittyvää historiaa, ollut perustamassa sivistyslaitoksia kuten Kuopion museota ja kirjastoa, ja vaalinut kansallisfilosofimme J.V. Snellmanin traditiota.

Kolmantena on vuonna 1896 perustettu Kuopion Luonnonystäväin yhdistys. Se on koko Suomen vanhin luonnonsuojeluyhdistys ja toiseksi vanhin suomenkielinen luonnontieteellinen seura. Se on perustanut luonnontieteellisen museon sekä Korkeakosken ja Pisan luonnonsuojelualueet.

Nämä vanhat yhdistykset ovat olleet luomassa pitkäaikaisia, tärkeitä rakenteita. Ne ovat edelleen toiminnassa, ja tänä päivänä tuntuvat itsestään selviltä. Mutta koulutuksen, museon, kirjaston tai luonnonsuojelualueiden pystyttäminen vapaehtoisin voimin on ollut kansalaisilta suuri, paljon päättäväisyyttä ja tahtoa vaativa työ.