Rukous lohduttaa ja rohkaisee
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Ajankohtaista

Rukous lohduttaa ja rohkaisee

27.4.2016

Teksti ja kuva: Hanna Karkkonen

 

 

Rukous on keskustelua Jumalan kanssa. Välillä hapuillen, itkien ja iloiten.

Hän on lähettänyt minut lohduttamaan kaikkia murheellisia, antamaan Siionin sureville kyynelten sijaan ilon öljyä, hiuksille tuhkan sijaan juhlapäähineen, murheisen hengen sijaan ylistyksen viitan. Jes. 61:2-3.

Kallaveden seurakunnan diakoniatyöntekijä Vuokko Laitinen antaa mukaan lappuselle kirjoitetun Raamatun paikan. Se lohduttaa, rohkaisee kulkijaa. Kuten rukouskin.

”Joskus joku viisas on sanonut, että ´muuta kaikki rukoukseksi´. Todellakin kaikki. Varmastikin on tarkoitettu, että elämämme olisi jatkuvaa yhteydenpitoa Jumalan kanssa.”

”Usein arjessa tulee mieleen vasta tilanteen jälkeen, että olisin minä voinut ensin rukoilla asian puolesta”, Laitinen kertoilee.

Hän muistelee omaa polkuaan. Lapsuudenkodissa kuunneltiin jumalanpalvelukset ja opetettiin rukoilemaan. Rippikoulun jälkeen Kainuussa nuoruutensa kasvanut Laitinen ymmärsi, että Jumala on todellinen ja kutsuu omistamaan ilosanoman.

”Muistelen, että alkuvaiheessa rukous oli jonkunlaista kaupankäyntiä. Matkan varrella se on syventynyt. On tullut enemmän kiitosta siitä, mihin kaikkeen Jumala kykenee. Ja myös syvempää tietoisuutta siitä, miten kaikki on lopulta Jumalan varassa, ei minun rukousteni varassa”, Laitinen sanoo.

Aidointa rukousta hädässä

”Omassa elämässäni aidointa rukous on silloin, kun olen kriisissä, surun ja hädän keskellä. Kun taivas tuntuu olevan kiinni. Tapahtukoon sinun tahtosi, rukoilen. Ja sitten viimein tilanne muuttuu, silmät aukeavat.”

Rukous on luottamusta Jumalaan ja Hänen hyvään tahtoonsa.

”Ja ennen kaikkea rehellistä oloa Taivaan Isän edessä. Usein olen sanonut, että en pääse eteenpäin, vie sinä. Minulle se on puhetta hyvälle ystävälle.”

Diakoniatyössään Laitinen kertoo vierastaneensa omin sanoin rukoilua. Vähitellen valmiiden tekstien lisäksi, joita Laitinen pitää myös erinomaisina, ovat tulleet omin sanoin rukoiltavat huokaukset.

”Olen rohkaistunut kysymään enemmän: ´Haluatko, että rukoilen puolestasi?´. On turvallista jättää asiat Jumalalle.”

Yhteistä rukousta pitäisi olla Suomessa enemmän. Uskallettaisiin epävarmoinakin hapuillen rukoilla.

”Ei ole huonoa rukoilijaa eikä voi rukoilla väärin. Jumala näkee jo ajatuksen tasolla olevan huokauksen. Emme ole täydellisiä eikä meidän tarvitsekaan olla. On turvallista tietää, että Jeesuksen tähden Isä kuulee rukouksemme ja pitää kiinni lupauksistaan. Emme vain tiedä, meneekö vastaukseen lyhyt vai pitkä aika, vai saammeko vastauksen vasta taivaassa.”

Jumalan salattua työtä

Vuokko Laitisen elämässä on ollut aikoja, jolloin ei ole osannut rukoilla. Silloin Raamatun psalmit ovat tulleet rakkaiksi.

”Isä meidän -rukous on myös monelle tuttu, ja sen avulla voimme kääntyä Jumalan puoleen. Muistetaan, että rukouksessa on voima!”

Diakoniatyöntekijä kertoo erään papin opastaneen, että meidän tulisi kysyä rukoustemme yhteydessä, mitä Raamattu sanoo kyseisestä asiasta. Voimme vedota rukouksessa Raamatun sanaan ja sen lupauksiin.

Sielunhoitoa opiskellut Laitinen ottaa vastaan keskusteluasiakkaita Kallaveden seurakunnassa.

”Sielunhoidossa kipeät asiat voivat tulla käsitellyiksi ja hoidetuksi. Yhdessä pyydämme haavojemme parantumista.”

”Esirukous on tärkeää. Emme ymmärrä, mitä siinä tapahtuu, mutta ihmeellinen Jumala tekee salassa hyvää työtään.”

Lue myös: Esirukous on lähimmäisenrakkautta

 


Rukoilisinko?

Rukous voi olla kuiskaus, pieni henkäys tai kurkkuun juuttuva parahdus. Se ei kysy aikaa eikä paikkaa. Rukous ei vaadi valmistautumista, ja rukoilla voi missä vaan. Rukoileminen voi olla myös vaativaa ja raskastakin. Jumala kyllä tietää minun niin vaikeat kuin mukavat asiani ilman rukoustakin.

Kun rukoilen, niin avaan sydämeni Jumalalle. Kaikki rukoilemani asiat eivät toteudu – ja hyvä niin.

Kuitenkin rukoilen, että läheiseni saisivat avun sairauksiinsa, maailmaan tulisi hippusen enemmän rauhaa ja heikommassa asemassa olevat lähimmäiseni saisivat apua.

Koko ajan tiedän, että Jumala kuulee minua. Se riittää. Rukoilen ja kiitän. Isä meidän on rakkaimpia rukouksiani. Siinä on kaikki tarpeellinen. Myös Matteuksen evankeliumin jaetta arvostan.

”Pyytäkää, niin teille annetaan. Etsikää, niin te löydätte. Kolkuttakaa, niin teille avataan. Sillä jokainen pyytävä saa ja jokainen etsijä löytää, ja jokaiselle, joka kolkuttaa, avataan”. (Matt. 7:7–8)

Teksti: Seija Rytkönen


Raamatun lupauksia rukouksesta

”He tulevat itkien, hartaasti rukoillen, ja minä itse johdatan heitä.”

(Jer. 31:9)

”Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan tietoon. Silloin Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ymmärryksen, varjelee teidän sydämenne ja ajatuksenne, niin että pysytte Kristuksessa Jeesuksessa.”

(Fil. 4:6)


Franciscus Assisilaisen rukous

Vapahtaja,

tee minusta rauhasi välikappale,

niin että sinne, missä on vihaa,

toisin rakkauden,

missä loukkausta, toisin anteeksiannon,

missä epäsopua, toisin yksimielisyyden,

missä erehdystä, osoittaisin totuuden,

missä epäilystä, auttaisin uskoon,

missä epätoivoa,

nostaisin luottamukseen,

missä pimeyttä, loisin sinun valoasi,

missä surua,

virittäisin ilon ja lohdutuksen.

 

Niin että, oi Mestari,

en yrittäisi niin paljon

etsiä lohdutusta kuin lohduttaa muita,

hakea ymmärtämystä kuin ymmärtää toisia,

pyytää rakkautta kuin rakastaa muita,

sillä antaessaan saa,

kadottaessaan löytää,

unohtaessaan saa anteeksi,

kuollessaan nousee iankaikkiseen

elämään.

Lisää rukouksia:

www.evl.fi/kappeli/ruletti