Kanttori kaukomailla
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Ajankohtaista

Kanttori kaukomailla

27.4.2016

Teksti ja kuva: Joona Saraste

Puijon seurakunnan kanttori

 

 

Tiesitkö pienestä luterilaisesta kirkosta, joka vaikuttaa arabien keskuudessa Jordaniassa ja Länsirannalla? Tuolla kirkolla on paljon yhteyksiä tänne Suomeen ja erityisesti Kuopioon.

Kirkon piispa Munib Younan opiskeli teologiaa Suomessa 1960- ja 1970-lukujen taitteessa. Tuolta ajalta hänet muistaa eräs tämän tarinan merkittävä hahmo, Sibelius-Akatemian entinen rehtori, Pekka Vapaavuori. Enpä arvannut vielä 18 vuotta sitten Pekan pianotunneilla käydessäni, että joskus vielä kävelemme yhdessä Betlehemin katuja ja Pekka opastaa minua tuon luterilaisen kirkon ja Lähi-idän konfliktinkin tilanteeseen. Näin kuitenkin kävi.

Silmiä avartava kokemus

Vapaaehtoistyö kolmen kuukauden ajan vieraassa kulttuurissa syksyllä 2015 oli silmiä avartava. Mielikuvat olivat jossain määrin osuneet oikeaan, mutta enimmäkseen sain olla oppimassa asioita, joita en Raamatun kertomuksista tai uutisvirrasta ollut osannut hahmottaa. Perheenisän lähtö vapaaehtoisesti paikkaan, josta tiedotusvälineet kertovat lähes pelkkiä huonoja uutisia, vaati hiukan sulattelua.

Kirkkomusiikin kehitystehtävä palestiinalaisalueella Länsirannalla kuulosti kuitenkin niin houkuttelevalta, että päätin tarttua tilaisuuteen. Työni tapahtui arabien keskuudessa alueella, jossa 98 prosenttia väestöstä on muslimeja. Kristittyjen pienestä kahden prosentin osuudesta vielä pienempi osa, vain parisen tuhatta henkeä, muodostaa Jordanian ja Pyhän maan evankelisluterilaisen kirkon (ELCJHL).

Koska soittotaitoisten määrä sikäläisissä seurakunnissa on viime vuosina vähentynyt ikääntymisen ja poismuuton takia, alkoi kirkon piirissä viritä ajatus uuden sukupolven kouluttamisesta soittotehtäviin. Siinäpä oiva tehtävä jollekin halukkaalle – minulle siis.

Kohti yhteisymmärrystä

Kun kyseessä on luterilainen kirkko, tarkoittaa se kirkkomusiikin kehitystyön näkökulmasta sitä, että urut ovat keskiössä. Urkujensoittotaitoa lähdettiin tavoittelemaan parinkymmenen oppilaan kanssa. Heistä suurin osa oli pianonsoiton vasta-alkajia. Kirkolla on myös omia kouluja ja olin mukana niiden musiikinopetuksessa.

Erityisiä kouluista tekivät lapset: heistä noin puolet oli kristityistä, puolet muslimiperheistä. Huvittuneena ajattelin suomalaista keskustelua Suvivirren paikasta koulun kevätjuhlassa, kun näissä kouluissa tavoite nimenomaan oli kasvattaa lapsesta asti ymmärtämään toisen uskonnon erityispiirteitä ja ajatusmaailmaa. Koko koulun yhteiset aamuhartaudet eivät tuottaneet minkäänlaista ongelmaa. Sitä paitsi ennen nykyistä konfliktia alueen kaikki kolme uskontokuntaa ovat eläneet sulassa sovussa toisiaan kunnioittaen.

Sekava tilanne

Miksi tänään palestiinalaiset kärsivät? Varmasti syytä löytyy heidän omista riveistään, ääriaineksista, mutta kolmenkaan kuukauden oleskelu alueella ei antanut minulle lopullista vastausta äärimmäisen sekavaan tilanteeseen. Tosiasia kuitenkin on, että Israel ajaa siirtokunta-, suojamuuri-, vedenkäyttö- ja tarkastuspistepolitiikallaan arabeja yhä kurjistuvaan tilanteeseen.

Hyvänä esimerkkinä maanvaltauksesta oli ohjaajani Salameh Bisharan tapaus. Muurin rakentaminen Betlehemissä Cremisanin laaksoon tarkoittaa hänen oliivitarhansa tärvelemistä. Tällä tavalla vahvempi vie heikommalta ja täten myös pakolaisleirit kaupungeissa kasvavat Israelin ajaessa ihmiset pois kodeistaan. Jos tavoitteena olisi rauha, olisivat keinot täysin erilaisia.

Liikkumisen vaikeudesta sain konkreettisen muistutuksen, kun kollegani jumalanpalveluksen jälkeen puhkesi itkuun. Syynä oli, että hänen viikkoja odottamansa matka Länsirannan pohjoisosiin vanhempiensa luokse oli juuri estynyt uusien tiesulkujen takia.

Yrityksiä rauhaan toki on. Yksi tällaisista on Kairos Palestine -dokumentti vuodelta 2009. Siinä vedotaan kristittyihin, muslimeihin, juutalaisiin sekä yhteisöihin ja poliittisiin johtajiin, että kaikki ryhtyisivät toimiin sovinnon saamiseksi.

Historiallisilla poluilla

Jordanian ja Pyhän maan luterilaisella kirkolla on kolme seurakuntaa Betlehemin alueella. Beit Sahour, yksi näistä, oli asuinseutuani ja mielenkiintoinen paikka historiallisesti. Perimätiedon mukaan enkeli ilmestyi paimenille juuri tällä seudulla. Nyt kaksi vuosituhatta myöhemmin pidin siellä lapsille urkukerhoa, kävin lenkkeilemässä, tein marketissa ruokaostoksia ja kävelin monet kerrat kamera kaulassa läheiseen Betlehemiin. Spontaanit kyläilyt ihmisten koteihin toivat heidän arkensa käsin kosketeltavaksi, joskus kipeälläkin tavalla. 

Kerran viikossa matkasin halki vuoristoisen erämaan Jerusalemin pohjoispuolelle Ramallah’aan. Minulta on kysytty matkani jälkeen, mitä haluaisin tuoda sieltä Suomeen. Varmasti se liittyisi vieraanvaraisuuteen, jota sain kokea muun muassa näillä Ramallah’n matkoillani. Siellä oli vastassani lämminsydäminen pappi, hänen vieraanvarainen kotiväkensä ja työtehtävät urkujensoiton opetuksen ja messujen parissa.

Kirkon musiikkivastuu oli jäänyt 14-vuotiaan pojan harteille. Hän säesti virsiä oud-luutulla, mutta yhä enenevässä määrin myös uruilla. Oppimishalu oli valtava ja se innosti opettajaakin antamaan parastaan. Toiveissani on, että näitä nuoria kykyjä nähtäisiin vielä piispansa esimerkkiä noudattaen meillä Suomessa taitojaan täydentämässä. Tähän antaa mahdollisuuden hiippakuntamme yhteistyö Suomen Lähetysseuran ja kyseisen kirkon kanssa.

Lue lisää matkakokemuksia osoitteessa arabikristityttyjenparissa.blogspot.fi

 


Mistä on kyse?

  • Palestiinan itsehallintoalueeksi voi lukea tänä päivänä Gazan kaistan ja Israelin siirtokuntien sirpaloittamia alueita Länsirannalta.
  • Monet maat, kuten Ruotsi, ovat tunnustaneet Palestiinan valtion.
  • Palestiinalaiset ovat arabeja, heistä yli 90% on muslimeja.
  • ELCJHL (Evangelical Lutheran Church in Jordan and the Holy Land) eli Jordanian ja Pyhän maan  evankelisluterilainen kirkko edustaa pientä, mutta merkittävää n. 2000 kristityn joukkoa Länsirannalla, Jerusalemissa ja Jordanian pääkaupungissa Ammanissa.
  • Kirkon piispa Munib Younan on opiskellut Suomessa ja toimii mm. Luterilaisen maailmanliiton presidenttinä. Hän toimii aktiivisesti sillanrakentajana muslimien, juutalaisten ja kristittyjen välillä sovinnon ja rauhan edistämiseksi.
  • Kirkkomusiikin kehitystehtävän organisoivat Suomen Lähetysseura ja Kuopion hiippakunta kolmikantasopimuksessaan paikallisen luterilaisen kirkon (ELCJHL) kanssa.
  • Syksyn 2015 jakso oli ensimmäinen laatuaan ja yhteistyötä on vastavuoroisesti tarkoitus jatkaa useita vuosia.
  • Tällä hetkellä Kuopioon odotellaan nuorta pianonsoittoa harrastavaa, Betlehemin yliopistossa opiskelevaa naista vastavierailulle.