Sanallista: Voi hyvä tavaton!
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Arkisto

Sanallista: Voi hyvä tavaton!

30.12.2015
Teemu Voutilainen
Puijon seurakunnan pastori
Kuva: Joonas Vähäsöyrinki

”Minä olen vain sellainen tapakristitty”. Näin hieman vähättelevään sävyyn kuvaa itseään moni kirkon jäsen. Tapakristitty -sanasta tulee helposti mieleen jotain negatiivista. Ehkä ajatuksena taustalla on, että se toinen ei käy kirkossa vain tapansa mukaan, vaan jotenkin ”aidommin ja sydämensä halusta”. Joulun aika on tapakristillisyyden kulta-aikaa. Moni suomalainen astuu Herran huoneeseen vain sen parjatun ”tavan vuoksi”.

Mutta onko se paha asia? Yllätytkö jos väitän, että myös Jeesus oli tapakristitty. Ensi sunnuntain evankeliumissa kerrotaan, että Jeesus osallistui sen ajan seurakunnan rientoihin ”niin kuin tapa oli”. Toisaalla kerrotaan, että Jeesus kävi synagogassa ”tapansa mukaan”.

Jos jostain asiasta on tullut tapa, niin asia on kuin itsestään läsnä elämässämme. Tapoja, niin huonoja kuin hyviäkin, ei ole helppoa muuttaa. Silti moni yrittää: ”syön terveellisemmin ja lupaan aloittaa säännöllisen kuntoilun ”.

Vanha sanonta kuuluu: ”varjele tapa, niin se varjelee sinut”. Ajattelepa - Jeesuskin tarvitsi säännöllistä, viikoittaista jumalanpalvelusta. Miksi? Siksi, että ilman yhteyttä Taivaan Isään hän ei olisi jaksanut. Jos näin oli Vapahtajan kohdalla, niin eikö sama koske silloin mitä suuremmassa määrin meitäkin: ilman Jumalan sanaa, rukousta ja seurakuntayhteyttä ajaudumme hengelliseen rapakuntoon. Silloinkin, kun sydän on kylmä, niin ei muuta kuin seurakunnan messuun, sanan ja ehtoollisen äärelle. Tee siitä tapa, joka varjelee sinut!