Vuoropuhelua maahanmuutosta
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Arkisto

Vuoropuhelua maahanmuutosta

27.11.2015

Olli Viitaniemi

Piispantarkastuksen yhteisövierailu yliopistolla
syventyy ajankohtaiseen aiheeseen.

Kuopion piispantarkastukseen liittyen Itä-Suomen yliopistossa järjestetään avoin keskustelutilaisuus aiheesta ”Muukalaiset keskuudessamme: maahanmuutto ja pakolaiskysymykset”. Piispa Jari Jolkkosen lisäksi keskustelua alustavat hyvinvointisosiologian professori Juho Saari ja sosiologian tutkija Tiina Sotkasiira Itä-Suomen yliopistosta sekä sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg.
Ajankohtaista aiheenvalintaa voi pitää erittäin onnistuneena, ja korkeatasoisia alustajia kannattaa tulla kuulemaan kauempaakin.

Keitä ovat muukalaiset keskuudessamme?

Tilaisuutta ideoineen professori Saaren mukaan otsikko on laina sosiologi Georg Simmeliltä, johon Saari on viitannut myös viimeaikaisissa köyhyyttä ja huono-osaisuutta käsittelevissä tutkimuksissaan. Muukalaisiksi yhteiskunnan vakiintuneet rakenteet nimeävät heidät, joihin tunnetaan sosiaalista etäisyyttä, vaikka he eläisivätkin keskuudessamme.   

Perinteisesti tällä tavoin muukalaisiksi on koettu eri tavoin huono-osaiset, kuten asunnottomat tai päihdeongelmaiset. ”Nyt meillä on huono-osaisten rinnalle uusi ’turvapaikanhakijoiksi’ nimetty muukalaisten joukko”, Saari toteaa. Tosiasiassa turvapaikanhakijat eivät kuitenkaan muodosta taustaltaan yhtenäistä ryhmää.

”Joukossa on ainoastaan vuoden mittaisen koraanikoulun käyneitä ja toisaalta yliopisto-opintoja suorittaneita.”   

Heikossa taloustilanteessa uhkana on vastakkainasettelu eri avuntarpeessa olevien kesken. Saari myöntää, että kysymys niukkuuden jakamisesta on haastava. ”On löydettävä eettisesti kestävä tapa kotouttaa turvapaikanhakijat ja kohdentaa resurssit.”  

Muukalaisista meikäläisiksi

”Muukalainen ei välttämättä ole muukalainen ikuisesti”, maahanmuuttajien kotoutukseen perehtynyt Sotkasiira korostaa. ”Jos hän jää aloilleen ja asettautuu osaksi yhteisöämme, hänet voidaan tunnistaa ja hyväksyä myös meikäläiseksi.”

Näkyvä esimerkki kotoutumisen onnistumisesta on ollut 90-luvulla Suomeen tulleiden pakolaisten internetissä käynnistämä #ennenolinpakolainen -kampanja, jossa he kertovat elämäntarinaansa ja nykyistä rooliaan suomalaisessa yhteiskunnassa.

Eilisen pakolaiset ovat tämän päivän naapureita, työkavereita, lapsen opettajia, kaupan kassoja tai ystäviä”, Sotkasiira summaa.

”Hyvä kotoutuminen edellyttää kuitenkin muutosta sekä maahanmuuttajilta että heiltä, jotka ovat syntyneet Suomessa.”

Myös piispa Jolkkonen peräänkuuluttaa lähimmäisen vastuuta. ”Olimmepa mitä mieltä tahansa politiikasta, niin meidän täytyy kohdella jokaista turvapaikanhakijaa inhimillisesti ja arvokkaasti.”

Sotkasiira on mukana Suomen Akatemian rahoittamassa ”Somalialaisena Suomessa ja Minnesotassa”-tutkimushankkeessa, joka vertailee kokemuksia somalien kotoutumisesta eri maissa. Lieksan suhteellisen laajan somaliyhteisön parissa työtään tehneelle tutkijalle ovat tulleet tutuiksi niin kantaväestön ennakkoluulot, kulttuurierot kuin kommunikaatiovaikeudetkin, mutta myös jaettu ihmisyys.

”Ajaessani Lieksasta takaisin Joensuuhun, olen miettinyt, miten kertakaikkisen tavallisten ihmisten kanssa olen ollut siellä tekemisissä”, tutkija kuvaa. ”Kun sanon tavallisia, niin tarkoitan ihmisiä, jotka nauravat ja surevat ihan samojen asioiden johdosta kuin minäkin.”

Vuoropuhelu tarpeen jatkossakin

”Turvapaikanhakijoiden suuri määrä on yllättänyt meidät kaikki. On aivan ymmärrettävää, että tämä tilanne synnyttää kysymyksiä ja luo epävarmuutta”, piispa Jolkkonen näkee.

”Suomalainen yhteiskunta on kuitenkin vahva. Olen varma, että selviämme tästä”.
Vuoropuhelu tutkimustiedon, valtiovallan ja uskonnollisten yhteisöiden kesken on tarpeen jatkossakin.


”Muukalaiset keskuudessamme: maahanmuutto ja pakolaiskysymykset” -keskustelutilaisuus Kuopion kampuksen Snellmania-rakennuksen SN201-salissa (Yliopistonranta 1) 26.11. klo 10.