Kasteen siunaus – paras lahja ikinä
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Arkisto

Kasteen siunaus – paras lahja ikinä

28.10.2015
Teksti: Kari Kuula
Kuva: Tuija Hyttinen

Hei! Täällä ollaan, kohta tullaan. Ihmisen taimi ilmoittaa tulemisestaan. Nuoresta parista tulee äiti ja isä.

Tärkeysjärjestykset menevät uusiksi. Lapsi menee nyt kaiken edelle. Vanhemmat toivovat kaikkein parasta pienokaiselleen.
  Siksi on luontevaa tuoda lapsi kastettavaksi. Hänet tuodaan Jumalan siunauksen ja huolenpidon piiriin.
  Papille lapsen kastaminen on mieluisimpia työtehtäviä. Siinä näkee konkreettisesti, kuinka elämä menee eteenpäin.

Ensin ihastus, sitten rakkaus. Kaksi ihmistä löytää toisensa ja haluaa elää yhdessä. Tuon rakkauden kautta syntyy pieni ihmistaimi, lahjaksi ja tehtäväksi.
  Kiitos kasvaa ja ihmetys syvenee. Saamme olla Jumalan työtovereita hänen luomistyössään. Ei ihme että kastejuhla herkistää tunteet pintaan.

Kummius on luottamustehtävä

Vanhemmat miettivät tarkasti, keitä pyytävät lapsen kummeiksi. Kummin tarkoitus on toimia lapsen aikuisena ystävänä, kukin kummi omalla tavallaan.
  Lisäksi kummia pyydetään rukoilemaan lapsen puolesta, senkin kukin tekee niin kuin itse osaa. Kastejuhlassa joku kummeista voi pitää lasta sylissä.
  Nykyisen käytännön mukaan tarvitaan vähintään kaksi rippikoulun käynyttä, konfirmoitua, kirkkoon kuuluvaa kummia. Joskus sellaisia saattaa olla vaikea löytää ystäväpiiristä. Poikkeustapauksessa yksikin kummi riittää.
  Välillä kysytään, onko kummin pakko kuulua kirkkoon. Lapsen luottoaikuinen voi toki olla kuka vaan, ja kirkkoon kuulumatonkin voi rukoilla ja siunata lasta.
  Silti virallisten kummien on oltava kirkon jäseniä. Kummius kun on myös kirkollinen tehtävä. Kummi on lapselle kirkon ja seurakunnan edustaja. Kun kummi siunaa lasta kastejuhlassa tai lähettää lapselle kortin, hän tekee sen kirkon nimissä.
  Kummi itse ei ehkä tule ajatelleeksi asiaa näin syvästi, mutta sellainen ajatus kummiuteen kuitenkin liittyy kristikunnan piirissä. Siksi kummius onkin suuri luottamustehtävä.

Kaste tuo siunauksen

Miksi pieni lapsi ylipäätään pitäisi kastaa? Mitä hyötyä siitä on?
  Eihän siinä tapahdu mitään kovin ihmeellistä. Pappi vain valelee vettä kolmesti lapsen päälle ja lausuu: ”Minä kastan sinut Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.”
  Toimitus on yksinkertainen. Silti se tuo mukanaan suuren siunauksen.
  Se on helpointa ymmärtää miettimällä kuuluisaa lasten evankeliumia, joka luetaan kastejuhlassa. Siinä vanhemmat toivat lapsiaan Jeesuksen luo siunattavaksi. Jeesus otti heidät syliinsä, laittoi kätensä heidän päälleen ja siunasi heitä.

Kertomus on lupaus siitä, mitä Jeesus tekee kun ihminen kastetaan. Kaste on ihmisen, lapsen yhtä lailla kuin aikuisen, tuomista Jeesuksen luo.
  Tuomme toki ihmisiä Jeesuksen luo muillakin tavoilla, rukoilemalla ja siunaamalla. Mutta kaste on aivan erityinen tuomisen tapa, koska se perustuu Jeesuksen nimenomaiseen käskyyn. ”Tehkää kaikki kansat minun oppilaikseni kastamalla ja opettamalla.”

Tästä syystä kasteesta on suuri hyöty. Jeesus ottaa pienokaisen vastaan, omaksi lapsekseen ja siunauksensa kohteeksi.

Lapsen usko

Osa kristikuntaa ei kasta pieniä lapsia, koska heidän mielestään kaste vaatii, että ihminen uskoo Jumalaan ja ymmärtää mistä kasteessa on kyse. Imeväinen ei vielä ymmärrä, joten hän ei voi uskoakaan.
  Luterilaisessa kirkossa ajatellaan toisin. Usko ei ole ensisijaisesti tiedollinen tapahtuma. Se ei vaadi kykyä ajatella tietyllä tavalla.

Usko on Jumalan lahjojen vastaanottamista. Myös vastasyntynyt pystyy tähän. Hänkin voi ottaa vastaan Jumalan lapseuden kaikkine siunauksineen. Siksi sanomme, että vastasyntynyt uskoo lapsen uskolla. Sen kautta hän ottaa vastaan kasteen lahjat.
  Aikuisenkin usko Jumalaan on lopulta samanlaista. Ihminen voi turvautua Luojaansa, vaikka ei ymmärtäisi Jumalasta yhtään mitään ja kokisi pohjatonta epäilyä.

Pienen lapsen kastejuhla tarjoaa siis lohdullisen opetuksen uskosta. Usko on meissä silloinkin kun emme itse sitä tunnista.
Nimi kastepuuhun
Jos kumpikaan vanhempi ei kuulu kirkkoon, lasta ei voida kastaa. Joskus kirkkoon kuuluvatkaan vanhemmat eivät tuo lasta kastettavaksi.
  Silloin herää kysymys, onko kasteen puuttumisesta haittaa lapselle. Mitä kirkko opettaa kastamattomien lasten osasta?

Lasten autuus ei riipu pelkästään vanhemmista. Jumalan armolla kun on muitakin reittejä kuin kasteen ja opetuksen näkyvä polku.
  Jos lapsi jää kastamatta, Jeesus voi ottaa lapsen omakseen jollakin toisella tavalla. Lisäksi kastamatontakin lapsi uskoo sanattomalla lapsen uskollaan. Siksi kasteen puuttuminen ei katkaise yhteyttä lapsen ja Jumalan välillä.

Asian voi sanoa toisinkin. Kirkko on saanut tehtävän kastaa ja sitä se tekee parhaansa mukaan. Kirkko ei silti hallinnoi ja omista Jumalan armoa. Jumala toimii sielläkin minne kirkon kaste ei vielä yllä.

Kasteen puuttumisesta ei siis koidu lapselle vahinkoa. Pienokainen on silti Jeesuksen sylissä. Silti toivomme, että mahdollisimman moni lapsi voitaisiin kastaa.
  Kuopiossa Puijon ja Alavan kirkkosaleissa on kastepuu, johon kastetun lapsen nimi voidaan kirjoittaa, jos vanhemmat niin haluavat. Kastepuu on suunnitteilla myös Kallaveden kirkkoon.
  Kaunis käytäntö konkretisoi sitä, miten kastetusta lapsesta tulee seurakunnan jäsen ja kuinka kristittyjen yhteinen usko kantaa häntä.


Suomalainen kastemalja -näyttely Kuopioon

Suomalainen kastemalja -näyttelyn avajaisia vietetään keskusseurakuntatalossa sunnuntaina 8.11. klo 18. Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen pitää puheen kasteen lahjasta ja tehtävästä. Veijo Muroke Kristillisestä taidesäätiöstä kertoo näyttelyssä olevien kastemaljojen taustat. Musiikista vastaavat Heikki Sarmanto ja Maija Hapuoja. He esittävät lauluja Kuopioon tulevasta Johannes Kastaja-oopperasta. 

Vuonna 2013 järjestettiin nuorille muotoilijoille kohdennettu lasinmuotoilukilpailu, jonka tarkoituksena oli löytää uudenlaisia kastemaljoja niin kotien kuin kirkkojenkin tarpeisiin sekä kummilahjoiksi. Kilpailuun osallistui 74 muotoilijaa, joista palkintolautakunta palkitsi kolme. Kilpailun parhaimmistosta on koottu Suomalainen kastemalja -näyttely.

Kilpailussa palkittiin Tero Välimaan Kasteenristi, Pauli Partasen Santa Via sekä Helmi Remeksen Rakkaus. Kilpailun järjestäjinä olivat Kristillinen taidesäätiö, Kirkkohallitus, Helsingin seurakuntayhtymä, Suomen lasimuseo sekä Suomen lasimuseon ystävät ry.

Voittajaksi valittu, lasinpuhaltajamestari Tero Välimaan työ Kasteen risti, on palkintolautakunnan mielestä esteettisesti kaunis, levollinen ja siinä toteutuu symboliikka hienosti. Hienostunut risti on toteutettu ilmakuplin.

Kastetilaisuuden voi järjestää kirkossa tai kirkon tiloissa. Nykyään kotikasteet ovat yhä suositumpia ja niiden myötä koteihin on hankittu myös omia kastemaljoja. Kastemaljat ja kastemekot kulkevat usein perintönä sukupolvelta toiselle. Yleisimmin kotien kastemaljat ovat lasista valmistettuja. Näyttelyn muotoilijoista osa onkin ajatellut suunnittelemansa kastemaljan nimenomaan kotikäyttöön.
 
Kastemaljanäyttelyn avajaistilaisuus Keskusseurakuntatalossa, Suokatu 22, sunnuntaina 8.11.2015 klo 18 on avoin kaikille. Se aloittaa samalla Kuopion ev.lut. seurakuntien piispantarkastuksen.
Näyttelyyn voi tutustua 8.11–2.12.2015 välisenä aikana arkisin klo 10–15, sunnuntaisin messun jälkeen klo 13 saakka ja iltaisin tapahtumien yhteydessä. Näyttelyyn on vapaa pääsy.