Mihin kirkkolaiva seilaa?
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Arkisto

Mihin kirkkolaiva seilaa?

30.9.2015

 

Seurakuntien uudet luottamushenkilöt ovat hoitaneet tehtäväänsä lähes vuoden.
Luottamushenkilöt valitsivat keskuudestaan puheenjohtajat.
Minkälaisia ajatuksia kirkon tulevaisuus heissä herättää? Kirkko ja koti -lehti kysyi heiltä neljä kysymystä.

Pekka Niiranen (kuvassa vasemmalla ylhäällä)
yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja, Kuopio

1. Mistä kirkosta eroaminen mielestäsi johtuu?

Kirkon jäsenyyttä ei enää yksinkertaisesti koeta merkitykselliseksi ja erityisesti nuorten aikuisten mielestä voi olla ”rehellisempää” erota kuin roikkua mukana. Ihminen, jonka side kirkkoon on syystä tai toisesta löyhä, eroaa kirkosta helpommin. Kirkosta eroaminen voi toki myös olla protesti jollekin. Eroamista on mahdollista ainakin jonkin verran ehkäistä kertomalla aktiivisesti siitä, mitä seurakunnissa tehdään, eli antamalla kirkon jäsenyydelle merkitys.

2. Mihin kirkon pitäisi nyt panostaa?

Kuopion seurakuntayhtymässä pitäisi panostaa avoimuuteen: on viestittävä aktiivisesti siitä, mitä teemme ja miksi teemme. Seurakunnan on oltava mukana ihmisen arjessa, surussa ja juhlassa – ja nimenomaan siellä, missä seurakuntalaisetkin ovat. Seurakunnan olisi tehtävä niin kuin arkkipiispa Martti Simojoki jo aikanaan neuvoi: katiskat on pantava sinne, missä kalat liikkuvat.

3. Seurakuntien vahvuudet tulevaisuudessa?

Seurakuntien kannattaa rohkeasti ja avoimesti profiloitua ja tehdä sitä, mitä kussakin seurakunnassa parhaiten osataan. Hajuton ja mauton ”yleisseurakunta” ei kiinnosta ketään. Ideaali on yhteisö, johon on helppo tulla. Liian tiivis yhteisö taas tulee sisäänlämpiäväksi, jolloin se alkaa hylkiä uusia tulijoita. Meillä ei ole henkilöseurakuntia, mutta käytännössä osa seurakuntalaisista hakeutuu sinne, missä tapahtuva toiminta kiinnostaa – olipa se sitten omassa tai naapuriseurakunnassa. Tällaiselle hakeutumiselle ei kannata laittaa esteitä.

4. Mikä on seurakuntien tärkein sanoma?

Kristus. Jos tämä hukataan, on kaikki muu turhaa.

 

Matti Jantunen (kuvassa oikealla ylhäällä)
yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja, Kuopio

1. Mistä kirkosta eroaminen mielestäsi johtuu?

Moni jäsen on vain löyhästi kiinni kirkossa. He kokevat kirkkohäät, sukulaislasten rippijuhlat ja joululaulut kauniina ja perinteisinä, mutta siteet kirkon arkeen ja käsitys jäsenyydestä ovat hämärtyneet. Voihan jokainen uskoa itse valitsemallaan tavalla ja poimia niin netistä kuin kirkostakin haluamansa ilmaiseksi. Eroamisen kynnys on matala, ja palkinto vastaa palkankorotusta tilille.

2. Mihin kirkon pitäisi nyt panostaa?

Kirkon tulisi tavoittaa löyhimmin kiinni olevia jäseniä ja uudelleen sitoa heitä niin, että samalla ei vieroitettaisi sitoutuneita aktiivijäseniä. Haaste ei ole pieni. Olisi vastattava sanoin ja teoin kysymykseen, mitä tarkoittaa olla kirkon jäsen. Ei pelkästään siihen, mihin kaikkeen hyvään kirkko jäsentensä maksamia veroja käyttää

3. Seurakuntien vahvuudet tulevaisuudessa?

Kuopion seurakunnilla on korkeasti koulutettuja ja kokeneita työntekijöitä, sekä paljon arkirutiineja pyörittäviä ja uutta luovia vapaaehtoisia aktiiviseurakuntalaisia. Vastaavaa löytyy kuitenkin myös vaikkapa urheiluseuroista. Kirkon erityinen vahvuus on Raamatun sana ja vuosituhantisen globaalin kokemuksen perintö – erehdysten, onnistumisten, armon ja siunauksen perintö. Sen hukkaaminen tekisi kirkosta yhden monista aikojen kuluessa syntyneistä, kasvaneista, kuihtuneista ja kadonneista kulttuureista, joiden jäämistöjä ihmetellään ja ihaillaan museoissa. 

4. Mikä on seurakuntien tärkein sanoma?

Kristus on täällä tänään.

 

Juhani Laurinkari (kuvassa vasemmalla alhaalla)
yhteisen kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja, Kuopio

1. Mistä kirkosta eroaminen mielestäsi johtuu?

Välinpitämättömyydestä eli siitä, ettei kirkon julistama sanoma kiinnosta eikä tavoita ihmisiä kirkollisen perinteen rapautuessa. Jäsenistö on epätietoinen siitä, mihin kirkko itse työntekijöineen uskoo vai uskooko mihinkään?
Kirkon ykseyden nopea rapistuminen, ulkoisen kuvan hajanaisuus ja sisällölliset eripurat johtavat ajatukseen kaiken suhteellisuudesta ja oman jäsenyyden voimattomuudesta tilanteessa, jossa jäsen ei tiedä, mihin ollaan matkalla.

2. Mihin kirkon pitäisi nyt panostaa?

Uskottavuuteen. Kirkon julistuksen selkeyteen ja kannanottojen perusteluihin. Moninaisuus voi olla rikkauskin, mutta useimmille se merkitsee linjattomuutta ja päämäärättömyyttä. Kaikkea on tarjolla eli oikeastaan ei siis mitään. Kirkko vähentää resurssiperusteisiin vedoten muun muassa diakonia- sekä lapsi- ja nuorisotyötä eli uskottavuus kaikkoaa seurakuntalaisten arvostamien sektorien alasajon myötä. Juuri näihin osa-alueisiin useimmat vetoavat antaessaan jäsenyytensä kirkossa jatkua.
 

3. Seurakuntien vahvuudet tulevaisuudessa?

Huolehtimalla uskottavuudesta ja tekemällä työtä ihmisten parissa. Ottamalla selkeästi kantaa ajankohtaisiin sosiaalieettisiin kysymyksiin. Kuopiossa on monenlaista osaamista ja halua vastuukantoon. Jos maallikoiden kyvyt todella otettaisiin käyttöön jo ennen kuin on pakko niin tehdä, kirkkomme toiminnallinen perusta vahvistuisi. Pappiskeskeisyys ei ole välttämättömyys monissakaan asioissa. Kenttätyöhön on panostettava tilanteessa, jossa seurakunnilta jatkuvasti kysytään virallisestikin, mistä voisitte luopua seuraavina vuosina. Voimavaroja on, jos niistä vain oltaisiin aidosti kiinnostuneita.

4. Mikä on seurakuntien tärkein sanoma?

Yhteinen kristillinen uskomme ymmärrettävästi ja konkreettisesti esitettynä - valmiutena älylliseen rehellisyyteen, joka pakottaa jatkuvasti uudelleen ja uudelleen pohtimaan uskomme perusteita, luopumaan sisällyksettömistä fraaseista.

Tapio Markkanen (kuvassa oikealla alhaalla)
Siilinjärven seurakunnan kirkkovaltuuston puheenjohtaja

1. Mistä kirkosta eroaminen mielestäsi johtuu?

Siilinjärven seurakunnassa on kirkosta eroaminen viime vuosina ollut suhteellisen maltillista. Meillä on kuluvana vuonna eronnut suunnilleen sama määrä kuin edellisenä vuonna. Vastaavasti meillä on myös kirkkoon liittynyt kiitettävä määrä väkeä. Kirkosta eroaminen on tehty netin kautta helpoksi. Varmaan media on osaltaan tehnyt tässä tehtävänsä. Myös monessa tapauksessa taloudelliset syyt ovatvaikuttamassa kirkosta eroamiseen. Jokainen kirkosta eroaminen on harmittava menetys.

2. Mihin kirkon pitäisi nyt panostaa?

Siilinjärvellä on viime vuosina investoitu kiinteistöjen perusteellisiin saneerauksiin, johon seurakunnan hyvin hoidettu talous on antanut mahdollisuuden. Uhkana on mahdollinen seurakuntarakenneuudistus, jonka myötä Siilinjärven seurakunta pakkoliitettäisiin esimerkiksi Kuopion seurakuntayhtymään. Tulevina aikoina seurakunnassamme voidaan panostaa enenevissä määrin ihmisten keskellä tehtävään työhön, joka on seurakunnan perustehtävä.

3. Seurakuntien vahvuudet tulevaisuudessa?

Siilinjärven seurakunnan vahvuus on itsenäinen, vakavarainen ja nuorekas seurakunta, jonka talous on vahvalla pohjalla. Seurakuntamme veroprosentti on hiippakuntamme pienin, eikä välitöntä tarvetta sen nostamiselle ole tällä hetkellä. Siilinjärvi on kasvava kunta, jonka myötä seurakunnalla on mahdollisuus hoitaa osuutensa ja tehtävänsä tulevina aikoina.
 
4. Mikä on seurakuntien tärkein sanoma?

Usko hyvän tekemiseen.