Haudat saivat kesäksi kukkaloiston
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Arkisto

Haudat saivat kesäksi kukkaloiston

24.6.2015

Teksti ja kuvat: Seija Rytkönen

 

Maaningalla kesäkuinen hautojenlaittopäivä keräsi runsaasti väkeä.

Hautojenlaittopäivä on seurakunnissa vuosikymmenien perinne. Silloin omaiset ja ystävät kokoontuvat yhteen ja kunnostavat rakkaidensa haudat kesäkuntoon. Moni pohtii, millaisia kukkia haudoille voi istuttaa, jotta ne kasvavat ja menestyvät koko kesän. Mitäpä siihen sanoo puutarhamyyjä Janne Lappalainen Lappalaisen puutarhalta Tervosta?

”Ihmiset kyselevät lajeja ja hoito-ohjeita, mutta usein tietyt kukat ovat jo mielessä, kun he tulevat valitsemaan kukkia haudoille”, Lappalainen tuumii.

Monet hautakukat ovat kestosuosikkeja vuodesta toiseen. Uusia tuttavuuksiakin on tullut, mutta perinteiset kukat vievät vielä voiton.

Kestosuosikkeihin kuuluvat punainen ruusubegonia tai hautabegonia, kuivuutta kestävä verenpisara, punainen pikkubegonia ja vivahteikas hopealehti.

Daalia taas muodissa

Lappalainen on huomannut, että keväällä haudoille laitetaan pakkasenkestäviä orvokkeja, jotka vaihdetaan kesäksi muihin kukkiin. Mutta moni jättää orvokit myös koko kesäksi.

”Niissä suosikiksi on noussut kelta-violetti sävy. Kannattaa muistaa, että orvokeista pitää nyppiä vanhat kukat pois, niin ne kukkivat lannoituksen avulla yhä uudelleen.”.

Haudoille voi laittaa myös kesäkukkamultaa, jossa on jo lannoitteet valmiina. Mutta sellaista elävää kesäkukkaa ei taida olla, joka menestyisi koko kesän ilman hoitoa ja viikoittaista kastelua, toki kasvupaikka huomioiden. Entä onko uusia kesäkukkatulokkaita?

”Värikäs daalia on tullut jälleen muotiin, samoin kauniit marketat. Kiinanmyrtti on myös kaunis ja kestävä hautakukka, etenkin kuiville paikoille.”

Stressittä ja rakkaudella

Yksi ahkeroija haudalla on siilinjärveläinen Salme Tolonen. Hän käy hoitamassa Maaningalla miehensä Veikon ja hänen sukunsa hautoja. Hoidettavia hautoja on peräti seitsemän. Mutta Tolonen ei revi niistä stressiä, vaan hoitaa hautoja rakkaudella ja ajan kanssa.

”Orvokit toin jo aikaisin keväällä, nyt istutan hautabegoniat ja siistin haudan. Laitan aina millaisia kukkia milloinkin, tässä kohden menestyvät myös samettiruusut ja hopealehdet”, Tolonen selvitti.

Tummaa hautakiveä hän ei ole erityisemmin huoltanut, mutta on nähnyt, että jotkut pesevät hautakivet pehmeällä harjalla ja mäntysuovalla. Ehkä senkin työn aika tulee myöhemmin.

Määkinä säesti Suvivirttä

Hautojenlaittopäivässä oli tarjolla myös kahvit ja kirpputori arpajaisineen sekä erikoisia vieraita. Kesken diakoni Virpi Jukaraisen pitämän alkuhartauden ja kanttori Talvikki Attila-Pekosen johtaman Suvivirren saattoi kuulla vienoa määkinää. Se ei ollut suinkaan protesti, vaan kahden pienen uuhen, Pepen ja Cindarellan, ääntelyä Virpi-emännälle. 

Jukarainen lampaineen herätti monessa vanhuksessa ja läheisen päiväkodin lapsissa runsaasti iloa. Vanhukset muistelivat menneitä aikoja lammaspaimenena ja lapset saivat taputella elävää lammasta, tuota Raamatussa useasti mainittua eläintä. Raamatussa Jumala on paimen ja kristittyjä verrataan lammaslaumaan.

”Seurakunnan työntekijän näkökulmasta mikäpä olisikaan parempi terapiaeläin kuin lammas. Mikään ei ole muuttunut 2000-vuoden aikana, jolloin paimen kulki lampaidensa edellä, kuten piispa nykyään symbolisesti tekee”, Jukarainen hymyili.

Lue myös verkkojuttu