Vapaaehtoistyön tekeminen kasvussa
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Arkisto

Vapaaehtoistyön tekeminen kasvussa

24.6.2015

Teksti: Kirkon Tiedotuskeskus ja Minna Siikaniva

Kuva: Seija Rytkönen

 

Vapaaehtoistoiminnassa on mukana 1,4 miljoonaa suomalaista. Nuoria haluttaisiin kasvattaa mukaan vapaaehtoistyöhön.

Joka kolmas suomalainen tekee vapaaehtoistyötä. Vapaaehtoistyötä tehdään keskimäärin 18 tuntia kuukaudessa. Tuntimäärä on lisääntynyt vuodesta 2010. Suurimmat toiminnan kentät ovat liikunta ja urheilu (350 000 vapaaehtoista), seniorien ja vanhusten parissa tehty vapaaehtoistyö (344 000) sekä lasten ja nuorison parissa tehty vapaaehtoistyö (343 000). Auttamistyö ja talkootyö ovat edelleen suosituimmat vapaaehtoistyön muodot.

Kyselyyn vastanneista 64 prosenttia ilmoitti tekevänsä pitkäkestoista vapaaehtoistyötä. Puolet tehdystä vapaaehtoistyöstä tapahtuu järjestön tai yhteisön organisoimana.

”Ihmisten itsensä organisoima ja spontaani vapaaehtoistoiminta on ollut kasvussa viime vuodet, mikä on upea asia. Sosiaalinen media mahdollistaa aivan uusia tapoja auttaa ja toimia. Samaan aikaan täytyy huomata, että monet haluavat edelleen sitoutua pidempikestoiseen ja säännölliseen toimintaan. Kaikenlaisille vapaaehtoistyön muodoille, niin kertaluonteiselle kuin pitkäkestoiselle on tilaus ja tällä kentällä moninaisuus on ehdottomasti hyvä asia”, sanoo KansalaisAreenan toiminnanjohtaja Anitta Raitanen.

Sisältöä elämään

Kirkkohallituksen asiantuntijan Irene Nummelan mukaan myös kirkon vapaaehtoistoiminta on ollut viime vuosina kasvussa.

”Vapaaehtoisena voi toimia esimerkiksi isosena lapsi-isovanhempi leirillä, tukihenkilönä sairaalassa, tapahtuman järjestäjänä tai jumalanpalveluksessa tekstin lukijana. Haluaisin rohkaista jokaista kysymään ystäviään ja tuttujaan tekemään vapaaehtoistyötä, sillä se antaa elämään sisältöä ja pidentää tutkimusten mukaan jopa elinaikaa”, Nummela toteaa.

Yli puolet heistä, jotka eivät osallistu tällä hetkellä vapaaehtoistoimintaan, olisivat halukkaita osallistumaan, jos heitä vain pyydettäisiin mukaan. Peräti kaksi kolmesta 25–49-vuotiaista osallistuisi vapaaehtoistoimintaan, jos heitä pyydettäisi.

Osaksi opintoja?

Useampi kuin kaksi kolmesta suomalaisesta on sitä mieltä, että lapsia ja nuoria pitäisi kasvattaa vapaaehtoistyöhön osana koulujärjestelmää. Jopa 78 prosenttia opiskelijoista olisi halukas kokeilemaan vapaaehtoistyötä osana opintoja, jos se olisi mahdollista.

”Vapaaehtoistoimintaan osallistumisella on tutkitusti moninaisia hyvinvointivaikutuksia. Se antaa konkreettisia osallisuuden ja tarpeellisuuden kokemuksia ja kasvattaa aktiiviseen kansalaisuuteen. Toivon, että Suomi seuraa monia muita maita, ja integroi vapaaehtoistoimintaa osaksi opetussuunnitelmia – etenkin kun nuoret itse useidenkin tutkimusten näkökulmasta tätä innokkaasti toivovat”, sanoo vapaaehtoistoiminnasta vuonna 2012 väitellyt ja vapaaehtoistoimintaa yli 10 vuotta tutkinut HelsinkiMission kansalaistoiminnan johtaja Henrietta Grönlund.

Kuopiossa kannustetaan nuoria

Vapaaehtoistyön tiimoilta on Kuopiossa viime vuosina tehty yhteistyötä oppilaitosten kanssa.

”Olen kiertänyt kouluja ja yhdessä opettajien kanssa kannustanut nuoria työkokemuksen hankkimiseen myös vapaaehtoistyön parissa. Vapaaehtoistyöstä saattaa saada myös jossain oppilaitoksissa opintopisteitä. Nuoret sitoutuvat mieluiten lyhytaikaiseen projektityöhön”, kertoo Kuopion ev.lut. seurakuntien vapaaehtoistyön koordinaattori Annu Paulus.

”Nykyään suosituin auttamismuoto kaikenkäisten parissa on viedä vanhuksia esimerkiksi ulkoilemaan, teatteriin tai muuhun virkistystoimintaan. Yhdessäolo ja kuunteleminen koetaan tärkeäksi auttamisen muodoksi. Paras keino saada vapaaehtoisia, on kutsua heitä mukaan henkilökohtaisesti, tarjota monenlaisia töitä ja innostaa itse räätälöimään jokin uusi auttamismuoto”, Paulus toteaa.

 

Lähde: Vapaaehtoistyön tekeminen Suomessa. Taloustutkimus 2015. Tutkimuksen teettivät Kansalaisareena ry, Kirkkohallitus ja HelsinkiMissio.