Kun minuutit ratkaisevat
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Arkisto

Kun minuutit ratkaisevat

24.6.2015

Teksti: Heli Haring

Kuvat: Seija Rytkönen

 

Hätätilanne ei katso aikaa eikä paikkaa. Silloin ensiaputaidot ovat kultaakin kalliimmat.

Lomakausi alkaa olla kiihkeimmillään. Ihmiset vaihtavat vapaalle ja lähtevät reissun päälle sekä mökeilleen. Niin ihanaa kuin lomailu onkin, myös riski erilaisiin tapaturmiin ja sairauskohtauksiin kasvaa.

”Kesällä ihmisten käyttäytyminen muuttuu, mikä saattaa käydä terveyden päälle sekä altistaa onnettomuuksille”, SPR:n ensiavun ja terveystiedon kouluttaja Heikki Sederholm kertoo.

Monta ihmishenkeä säästettäisiin ja moni vakava vammautuminen olisi ehkäistävissä, jos vain paikalla sattuisi olemaan ensiaputaitoinen henkilö.

Alkoholilla osuutta asiaan

Sederholmin mukaan kesä on suomalaisille muun muassa erilaisten palovammojen sesonkiaikaa.

”Silloin maataan paljon auringossa – joko kotimaassa tai etelän rannoilla. Iho saattaa helposti kärähtää ja lopputulemana voi olla pahojakin palovammoja.”

”Helteessä myös lämpöuupumiset ovat mahdollisia.”

Mökkeilijän hyvin alkanut loma saattaa kärventyä saunan kiukaan tai grillin kuumuuteen.

”Suomessa on vielä yllättävän paljon saunoja, joissa kiuasta ei ole suojattu. Oikeanlaisella suojauksella vältettäisiin aika monta vakavaa palovammaa.”

Palovammat eivät suinkaan ole mitään vähäpätöisiä vaivoja.

”Ne voivat olla todella kivuliaita, ja jos niitä ei osata hoitaa oikein, ne saattavat helposti myös tulehtua. Silloin paraneminen pitkittyy ja mutkistuu”, Sederholm painottaa.

Lomalla kun ollaan, niin joillekin se merkitsee myös alkoholin tavallista runsaampaa nauttimista.

”Hyvin usein alkoholi on edesauttamassa noiden palovammojenkin syntymistä: ehkä sammutaan aurinkoon tai saunan lauteille, horjahdetaan päin kiuasta tai kuumaa grilliä.”

”Puhumattakaan, että alkoholi altistaa myös monille muille tapaturmille.”

Hätätilanteiden varalle Sederholm muistuttaa selvittämään kesämökkien tarkat koordinaatit.

”Mökin osoite kun ei aina ole ihan yksiselitteinen. Koordinaatit löytyvät netin 112.fi -sivuston kautta ja ne kannattaa laittaa vaikka mökin seinälle, että vieraatkin ne löytävät.”

Rohkeasti auttamaan

Sederholm kertoo, että joidenkin tutkimusten mukaan suomalaisten ensiaputaidot eivät ole kaikkein kehnoimmalla tasolla kansainvälisesti vertailtuna. Osaamista löytyy suhteellisen hyvin, mutta ongelmana on rohkeuden puute.

”Täällä ollaan vähän arkoja. Ajatellaan, ettei sitä arvaa mennä koskemaan esimerkiksi tajuttomaan ihmiseen, kun voi aiheuttaa vaikka lisävammoja.”

”Ei koskemalla vaurioita saa aikaan, kunhan muistaa, ettei liikuttele ihmistä voimakkaasti ja väännellen. Kylkiasentoon kääntämällä varmistetaan, että hengitystiet pysyvät paremmin auki.”

Myös painelu-puhalluselvytykseen ryhtymistä arastellaan.

”Aika ajoin elvytyssuositukset muuttuvat ja siitä ehkä on jäänyt ihmisille pelko, etteivät he osaa oikeaa painelurytmiä.”

”Parempi on kuitenkin tehdä edes jotain kuin jättää tekemättä. Jokainen minuutti on elintärkeä, eikä se rytmi loppupeleissä kaikkea ratkaise. Voihan tangoakin tanssia valssin askelin”, Sederholm rohkaisee.

Elintärkeä taito

Ainakin ensiaputaidon perusteet olisi hyvä olla jokaisella kansalaisella hyppysissään. Koskaan ei tiedä, missä ja milloin niille olisi käyttöä.

”SPR on pitkään yrittänyt saada ensiapukoulutusta mukaan koulujen opetussuunnitelmaan, mutta toistaiseksi siinä ei ole onnistuttu.”

”Lapsillehan olisi helppoa opettaa mitä tahansa asioita, jos ne vain esitetään kiinnostavalla tavalla.”

”Käytäntö on hyvin kirjavaa. Joissakin kouluissa annetaan jonkin verran opastusta ensiaputaidoissa, mutta toisissa ei.”

Työpaikoilla sen sijaan kurssitetaan henkilöstöä ahkerammin.

”Nykyinen lainsäädäntö edellyttää, että työpaikoilla on oltava tietty määrä ensiapukurssin käyneitä työntekijöitä.”

Sederholmilla on pitkä kokemus ensiaputaitojen kouluttajana. Vuosien varrella hän onkin saanut kurssilaisilta runsaasti palautetta, joka on omiaan vakuuttamaan koulutuksen tärkeydestä.

”Kerran eräs kurssillani ollut rouva tuli kertomaan, että hänen lapsensa oli vetänyt henkeen jäätyneen mansikan. Koska koulutuksen ensimmäisessä osassa oli käsitelty vieraan esineen poistamista hengitysteistä, oli rouva osannut toimia hätätilanteessa oikein.” 

Ensiavun 1-kurssilla käydään läpi muun muassa hätäensiapu elvytyksineen, verenvuodon ehkäisy, palovammat, pienempien haavojen ja vammojen hoito, myrkytykset ja yleisimmät sairauskohtaukset.

Defibrillaattorit tätä päivää

Viime vuosina julkisille paikoille on hankittu defibrillaattoreita, joita myös maallikoiden on helppo käyttää.

”Laitteen sähköinen isku antaa sydämelle mahdollisuuden palata normaalirytmiin esimerkiksi hengenvaarallisesta kammiovärinäkohtauksesta.”

Sederholmin mukaan laitteita on Kuopion ydinkeskusta-alueella tällä hetkellä ainakin viidessä paikassa.

”Niistä pitäisi tiedottaa enemmän ja rohkaista ihmisiä niiden käyttöön.”

”Laitteet antavat neuvoja käyttäjälleen eikä niillä voi saada vahinkoa aikaiseksi. Ne osaavat tulkita sairauskohtauksen saaneen henkilön tilan ja antavat iskun vain, jos tilanne niin vaatii.”

Sederholm kertoo, että defibrillaattoreita on tulossa Pohjois-Savon alueelle koko ajan lisää.

”Niitä sijoitetaan muun muassa huoltoasemille ja joihinkin hotelleihin.”

”Suomi on kuitenkin vielä vähän kehitysmaa tässä asiassa, sillä esimerkiksi Tukholman alueella laitteita on jo 3500.”

Vähintä, mitä jokainen voi tehdä kohdatessaan sairauskohtauksen saaneen ihmisen, on soittaa yleiseen hätänumeroon 112:een.

”Sinne pitää soittaa aina, kun on kyse sairauskohtauksesta, onnettomuudesta tai ylipäätään tilanteesta, johon sisältyy jokin vaara.”

Hätätilanteessa

  • Soita yleiseen hätänumeroon 112:een ja kerro mitä on tapahtunut.
  • Vastaa hätäkeskuspäivystäjän kysymyksiin ja toimi hänen antamien ohjeiden mukaisesti.
  • Sulje puhelin vasta, kun päivystäjä on antanut
    luvan.