Laulaminen mukavaa, penkissä istuminen tylsää
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Arkisto

Laulaminen mukavaa, penkissä istuminen tylsää

27.5.2015

Teksti: Anne Roivainen ja Tuija Hyttinen

Kuva: Siilinjärven seurakunta

 

Siilinjärven alakoulujen 4.–6.-luokkalaisilta kysyttiin talven aikana näkemyksiä, kokemuksia ja toiveita seurakunnan toimintaan liittyen.

Kysely toteutettiin kouluaikana verkkokyselynä, ja siihen vastasi 288 koululaista. Kyselyssä lapset saivat kertoa, mihin seurakunnan toimintaan he ovat osallistuneet, ja millaiseksi he ovat kyseisen toiminnan kokeneet.

Laulaminen, osallistuminen jumalanpalveluksen toteuttamiseen ja tunnelma ovat lapsille jumalanpalvelukseen liittyviä kivoja asioita. Mukavaa on myös se, että jumalanpalvelukseen voi mennä yhdessä perheen tai ystävien kanssa. Tylsää puolestaan ovat liian pitkät ja vaikeasti ymmärrettävät puheet sekä penkissä paikallaan istuminen. Jumalanpalvelukset koettiin toisinaan liian pitkiksi.

Kerhoista ja leireistä tykättiin

Lapset olivat osallistuneet eniten kerhoihin, jumalanpalveluksiin ja leireille. Koululaisilla oli seurakunnan toiminnasta paljon hyviä kokemuksia. Lapsista 68 prosenttia vastasi ”tykkäsin paljon” tai ”tykkäsin vähän” seurakunnan järjestämästä toiminnasta. Kerhoista ja leireistä sekä tapahtumista annettiin hyvää palautetta. Kivana pidettiin esimerkiksi joukkohenkeä ja kavereiden kanssa yhdessä toimimista. Myös oppia Jeesuksesta ja Raamatusta pidettiin kivana.

Vastaajista 20 prosenttia ilmaisi jonkun toiminnan olleen joskus kivaa ja joskus ei. Lapsista 12 prosenttia ei tykännyt seurakunnan järjestämästä toiminnasta. Avoimissa vastauksissa selvisi, että koko toiminta ei saisi lasten mielestä olla liian ohjelmoitua – myös vapaa-aikaa esimerkiksi leirillä tarvitaan. Joissakin vastauksissa uskonto tai hartaushetket koettiin tylsiksi, kun taas jonkun mielestä oli ollut kivaa, kun uskonnon teemoja käsiteltiin toiminnallisesti. ”Tarinat saattavat joskus olla viihdyttäviä”, vastattiin myös.

Mukana koulukinkereissä

Laulaminen jakoi eniten lasten mielipiteitä. Laulaminen koettiin useasti jumalanpalveluksessa tärkeäksi, mutta myös tylsäksi.

”Tunnesanaa ’tylsä’ saa vastauksissa vain arvailla. Ilmaisu voi tarkoittaa ehkä sitä, että aikuisen puhe ei kohtaa lapsen kokemusmaailmaa ja sen vuoksi tilanne koetaan tylsäksi”, pohtii nuorisotyönohjaaja Anne Roivainen.

Vastausten perusteella huomattiin, ettei kirkko- tai hartaushetken tarvitse olla täynnä toimintaa, vaan elävästi kerrotut kertomukset ja tarinat ovat jo itsessään lapsille antoisia.

Yksi kysymys koski kouluilla järjestettyjä koulukinkereitä. Tänä vuonna jokaisella alakoululla toteutettiin lasten avustuksella pienoisjumalanpalvelus, jossa he saivat olla avustamassa ja valmistelemassa jumalanpalvelusta. Nuorimmat alakoululaiset saivat ennakkotehtäväkseen alttaritaulun ja vanhemmat alakoululaiset esirukouksen työstämisen. Lähes puolet vastanneista piti paljon tai suurimmaksi osaksi koulukinkereistä.

Kinkereillä hyväksi koettiin laulaminen, osallistuminen suunnitteluun ja toteuttamiseen, tunnelma ja uuden oppiminen. Kinkeriopetus koettiin myös sopivan mittaiseksi. Vajaa kolmannes koki kinkerit tylsäksi. Perusteluiksi he ilmoittivat, että aihe oli tylsä ja etteivät he pidä kirkosta tai sen opetuksesta.

Karkkia ja ihmissuhdetaitoja

Toiminnallisuus korostui, kun lapsilta kysyttiin, mihin he tulevaisuudessa haluaisivat osallistua: leirit, kerhot ja retket saivat eniten kannatusta. Suurin osa vastaajista osallistuisi toimintaan mieluiten silloin tällöin. Säännöllisesti kokoontuvaan toimintaan haluaisi osallistua 15 prosenttia lapsista.

Lapsilta tuli runsaasti uusia ideoita, mitä he toivovat seurakunnan järjestävän. Ehdotuksina olivat mm. karkkia ja elokuva koko koululle, urheilua, metsästys- ja kalastusretkiä, tanssikerhoa ja nuorille ihmissuhdetaitojen opetusta.

”Lasten vastaukset antavat hyvää pohjaa arvioida lapsille tarjotun toiminnan tämänhetkistä tilannetta. Lisäksi ne antavat ideoita uudelle toimintasuunnitelmakaudelle 2016–2018 ja seurakunnan varhaisnuorisoyön strategiaan”, Roivainen kertoo.

Kyselyn toteuttivat Siilinjärven seurakunnan nuorisopappi Sanna Marin ja nuorisotyönohjaaja Anne Roivainen.