Eksyksissä mediaviidakossa
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Arkisto

Eksyksissä mediaviidakossa

27.5.2015

Teksti: Heli Haring

Kuvat: Tuija jHyttinen

Piirustus: Aino Hyttinen

 

Viestitellään WhatsAppissa, twiittaillaan ja laitetaan kuvia Instagramiin. Siis mitä?

Lapset ja nuoret ovat kuin kalat vedessä nykyisessä mediamaailmassa. Vaan toinen on tilanne heidän vanhemmillaan.

Tämä kävi ilmi Siilinjärven seurakunnan järjestämässä mediakasvatusillassa, jossa olivat puhumassa mediakasvatuksen kouluttaja Antti Pikkarainen ja koordinaattori Anitta Pykäläinen Mannerheimin Lastensuojeluliitosta.

”Nämä asiat tuntuvat vanhemmista vaikeilta, koska emme ole kasvaneet niihin. Lapsemme sen sijaan ovat varsinaisia diginatiiveja, jotka jo lähes syntymästään alkaen tulevat sinuiksi läppäreiden, älypuhelimien, sovellusten ja sosiaalisen median kanssa”, Pikkarainen selvitti kuulijoille.

”Uusin tekniikka saattaa tuntua vanhemmista pelottavalta, mutta siihen kannattaa tutustua. Sen oppii kyllä ajan kanssa. Olemalla itse perillä median kiemuroista, voi parhaiten ohjata lastaan oikeanlaiseen ja terveeseen mediakäyttäytymiseen.”

Vertauksena Pikkarainen esittää pyöräilykypärän käytön.

”Joitakin vuosia sitten pyöräilykypärän käyttö oli melko harvinaista. Nykyään varmaan kukaan vanhempi ei enää antaisi lapsensa lähteä ajamaan ilman sitä.”

Nettikiusaaminen ahdistaa

Perinteisen kiusaamisen rinnalle on tänä päivänä noussut nettikiusaaminen. Ilmiö mietitytti myös mediailtaan osallistuneita vanhempia.

”Netissä tapahtuva kiusaaminen tuntuu pelottavalta ja ahdistavalta, koska siihen on niin hankala puuttua”, vanhemmat pohtivat.

”Kaikki, mitä nettiin laitetaan, jää sinne – ja pahimmassa tapauksessa alkaa elää omaa elämäänsä.”

Nettikiusaaminen ei tunne aikarajoja, koska areena on vapaa vuorokauden ympäri.

”Erona perinteiseen kiusaamiseen on kasvottomuus. On niin helppoa tehdä toiselle pahaa, kun ei tarvitse nähdä tätä silmästä silmään”, Pikkarainen painotti.

Täysin aseettomaksi nettikiusaamisen edessä ei kuitenkaan tarvitse jäädä.

”Kiusaamisviestit kannattaa aina kuvata, näin niistä jää todisteet. Vakavissa tapauksissa voidaan myös aloittaa rikostutkinta”, Pylkkänen kertoi.

Netissä tapahtuva kiusaaminen on yksi peruste, miksi vanhempien olisi hyvä olla kartalla lastensa mediakäyttäytymisestä ja sen mahdollistavasta tekniikasta.

”Ei tämä ole mitään rakettitiedettä. Viisaus mediakasvatuksen suhteen löytyy yleensä yhdessä keskustelemalla”, Pikkarainen lohdutti.

Uhka ja mahdollisuus

Vaikka nettikiusaaminen onkin todellinen ongelma ja siitä puhutaan paljon, ei Pikkarainen halua lietsoa liiallisia uhkakuvia.

”Viime aikoina on ehkä liikaakin nähty media pelkkänä uhkana lasten hyvinvoinnille ja kehitykselle.”

”Sehän on kuitenkin myös valtava mahdollisuus. Nykymedian avulla lapsi voi oppia vaikkapa valokuvaamaan tai tekemään videopätkiä.”

Tämän tunnustivat myös vanhemmat. Yleisöstä eräs äiti kertoi huomanneensa lapsensa oppineen nettipelaamisen myötä hyvin englantia. 

Media tunkeutuu nykyään aikaisempaa tiiviimmin elämäämme. Älypuhelimet ja tabletit mahdollistavat sen, että voimme olla jatkuvasti keskellä viesti-, peli- ja uutistulvaa. Siksi vanhempien on entistä hankalampaa valvoa, millaisen aineiston kanssa oma lapsi on tekemisissä.

”Jos omalta lapseltaan on kieltänyt esimerkiksi tietynlaiset pelit, saattaa olla, että kaverille ne ovatkin sallittuja ja niitä sitten kylässä käydessä yhdessä pelataan.”

Pelottavat uutiset

Vanhemmat olivat yhtä mieltä siitä, että nettipelien väkivaltaisuus jää kakkoseksi todellisuuteen verrattuna.

”Kyllä uutisista näkee paljon pelottavampia ja väkivaltaisempia asioita. Uutisille ei kuitenkaan ole määritelty ikärajaa”, monet vanhemmat totesivat.

Kuulijoita mietitytti erityisesti se, kuinka selittää lapselle esimerkiksi viime aikoina tapahtuneet lapsisurmat.

”Lapselle ei saa valehdella, jos hän jotain kysyy. Ensin voi kertoa asiallisesti, mitä ikävää on tapahtunut. Sitten kannattaa painottaa, ettei lapsen tarvitse pelätä sellaista tapahtuvaksi omalle kohdalleen”, Pikkarainen valotti.

”Liikaa ei kannata lähteä pelottavia uutiskuvia selittelemään, jos lapsi itse ei niistä kysele. Mikäli jokin asia vaivaa mieltä, lapsi yleensä ottaa sen oma-aloitteisesti esille”,
Pykäläinen puolestaan muistutti.

Neuvoja viisaammalta

Mediakasvatusilta kirvoitti vanhempien kesken vilkasta keskustelua. Hyviä vinkkejä kokivat saaneensa myös 8-vuotiaan Veetin vanhemmat Anu ja Eero Hyvönen.

”Kieltämättä on ollut vähän sellainen olo, että on pudonnut kelkasta lasten mediankäytön suhteen. Täällä käytiin hedelmällistä keskustelua ja kuultiin varteenotettavia vinkkejä”, Hyvöset arvelivat illan päätteeksi.

”Meistä kumpikaan ei ole Facebookissa, mutta pakko kai siihenkin on vähitellen tutustua.”

Eerolla on aikuinen poika, joka työskentelee media-alalla.

”Hän on minua viisaampi näissä asioissa ja olen saanut häneltä hyviä neuvoja.”

”Kun pohdimme älykännykän hankkimista Veetille, vanhempi poikani painotti, ettei merkillä ole väliä. Hänen mielestään pääasia on, että minä ymmärrän jotain sen päälle.”

 

Vinkkejä mediankäytön hallintaan

  • Ohjaa lasta käyttämään mediaa perheen yhteisissä tiloissa.
  • Laatikaa mediankäytölle aikataulu ja määritelkää, miten kauan mediaa voi kerralla käyttää.
  • Lapsilukot ja esto-ohjelmat voivat olla apuna, mutta ne eivät opeta vastuullisuutta.
  • Sopikaa yhdessä mediankäytön rajat ja kirjatkaa sovitut asiat ylös.

    Lähde: Mannerheimin Lastensuojeluliitto

    Lue lisää aiheesta Lapset ja media (MLL)