Rakenneuudistus nurin kirkolliskokouksessa
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Arkisto

Rakenneuudistus nurin kirkolliskokouksessa

27.5.2015

Teksti: Kaija Vuorio

Kuva: Timo Hartikainen

 

Pitkään valmistelussa ollut seurakuntien rakenneuudistusesitys kaatui kirkolliskokouksessa äänin 78–31.

Lainmuutokseen olisi tarvittu määräenemmistö eli tällä kokoonpanolla 82 ääntä.

Kritiikki määräenemmistösäädöstä kohtaan on entisestään syventynyt.

”Suuretkin uudistuspaketit voivat kaatua pikkuasioihin”, sanoo kuopiolainen kirkolliskokousedustaja, kirkkoherra Aulikki Mäkinen.

Rakenneuudistus olisi toteutuessaan merkinnyt, että kaikkien seurakuntien olisi tullut kuulua seurakuntayhtymiin. Talouden, hallinnon ja kiinteistöjen hoidon keskittämisellä haluttiin vapauttaa perusseurakunnat perustehtäviinsä.

Esitystä vastustettiin monin eri syin, joista ylitsekäymättömin oli pakkopykälä.

Syksyn kirkolliskokous saa käsiteltäväkseen uuden aloitteen, jossa pakollisuutta ei enää ole, mutta tuomiokapitulit saisivat vahvemmat valtuudet esittää seurakuntayhtymien perustamista ja samalla mahdollisuuden velvoittaa vahvemman seurakunnan tukemaan heikompaa. Se oli ajatuksena kaatuneessakin esityksessä.

Aulikki Mäkinen uskoo uuden aloitteen menevän läpi. Sitä hänellä on syytäkin toivoa, sillä kirkolliskokous valitsi hänet tulevaisuuskomitean jäseneksi. Tulevaisuuskomitean tehtävä on arvioida kirkon organisaatiota kokonaisuutena ja laatia ehdotus uudesta kirkon organisaatio- ja toimintamallista vuoden 2016 syksyn kirkolliskokoukseen mennessä.

Kirkon rakenteet tulevat siis joka tapauksessa muuttumaan. Komitean työ olisi ollut helpompaa, jos seurakuntatason perusrakenne olisi jo nyt tullut ratkaisuun.

”Keskushallintoa tullaan supistamaan. On ajateltava, mikä palvelee seurakuntia”, ennakoi Mäkinen.

Rakenteet kohdallaan Kuopiossa

Rakennemuutoslaki olisi Mäkisen mukaan istunut varsin hyvin Kuopion hiippakuntaan, jossa ei ole suuria itsenäisiä kaupunkiseurakunta Kajaania lukuun ottamatta.

”Nyt hiippakunnassa on kolme yhtymää. Uudistus olisi kasvattanut niiden määrän viiteen tai kuuteen.”

Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymä on yksi maan suurista ja Mäkisen arvion mukaan myös mallikelpoisesti hoidetuista. Kuopiolle uudistus ei olisi suuria merkinnyt, mutta Siilinjärvellä huokaistiin helpotuksesta. Siellä seurakunnan itsenäisyys on ollut yhteinen asia.

Mäkinen kiittelee Kuopion konsensushenkeä ja tahtotilaa ajaa yhteistä hyvää.

”Minkä tahansa hallintomallin voi pilata riitelemällä. Yhtymä on renki ja seurakunta isäntä. Vastuu tämän perusasian ymmärtämisestä on luottamushenkilöillä. Asetelma kääntyy helposti toisinkin päin, kun yhtymä hallitsee rahoja.”

Uudistus olisi yhdenmukaistanut kirkon monenkirjavan ja epätasapainoisen seurakuntarakenteen.

”Kirkko taipuu huonosti uusiin malleihin”, sanoo Mäkinen ja kritisoi kirkolliskokouspäättäjiä myös kokonaisnäkemyksen puutteesta.

Avioliitolaki uuteen keskusteluun

Edustaja-aloite uudesta avioliittolaista sen sijan eteni kirkolliskokouksen yleisvaliokunnan käsittelyyn ja tulee marraskuun kirkolliskokoukseen keskusteltavaksi. Keskustelun udelleen avaamista myös vastustettiin.

”Ainakaan se ei ole ratkaisu, ettei keskustella”, sanoo Mäkinen.

Sekin on sanottava, että kirkolliskokouksen keskustelu on karua kuultavaa niille, jotka ovat itse sukupuolivähemmistöä.

Uusi avioliitolaki tulee voimaan vuoden 2017 alusta ja joka tapauksessa haastaa kirkon.

Mäkisen mielestä mitään tietä yhteiseen näkemykseen ei ole, sillä kannat perustuvat erilaisiin raamattukäsityksiin. Niinpä tästä on turha odottaa kirkolliskokoukselta määräenemmistöä.

”Kannat jakavat kirkon, mutta eivät saisi hajottaa.”

Mäkinen toivoo kirkolta rehellisyyttä sanoa, että kirkossa on kaksi näkemystä samaa sukupuolta olevien avioliittoon vihkimisasiassa.

”On kestämätöntä, jos sanotaan, että kirkolla on vain yksi näkemys, kun kirkossa elää kaksi vahvasti vastakkaista näkemystä. Niiden kanssa pitäisi pystyä elämään rinnatusten.”

”Auttaisiko, jos keskustelu siirretään vihkimisestä siunaamiseen? Mitä vihkimisoikeudesta luopuminen merkitsisi”, kysyy Mäkinen ja painottaa kirkon yhtenäisyyden näkökulmaa.

Yhteisöveron korvaus tuo euroja

Kirkolliskokous päätti jakaa seurakunnille jäsenmäärän suhteessa uuden rahoituslain mukaiset osuudet.  Seurakunnat menettivät yhteisövero-osuutensa, mutta kirkko saa nyt valtionbudjetista korvauksen hoitamistaan lakisääteisistä yhteiskunnallisista tehtävistä kuten hautausmaiden hoidosta ja väestönkirjanpidosta.

Kuopio oli lainmuutoksen suuria voittajia, sillä se sai keskimäärin 530 000 enemmän kuin yhteisöveron perusteella. Siilinjärvelle jyvitys toi 116 000 euroa aikaisempaa enemmän. 

Lue Aulikki Mäkisen blogia kirkolliskokouksesta

 

Kirkolliskokous

  • Kirkon ylin toimielin
  • Käsittelee kirkon oppia ja työtä sekä kirkon lainsäädäntöä, hallintoa ja taloutta
  • Kokoontuu Turussa toukokuussa ja marraskuussa noin viikon ajan
  • Kirkolliskokoukselle voivat tehdä esityksiä piispainkokous, kirkkohallitus ja hiippakuntavaltuustot ja aloitteita kirkolliskokousedustajat
  • 109 edustajaa, joista 64 maallikkoa
  • Lakimuutokset pitää hyväksyä kolmen neljäsosan enemmistöllä

Lue lisää kirkolliskokouksesta