Kyseenalaiset gallupit
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Arkisto

Kyseenalaiset gallupit

27.5.2015

Teksti: Petri Järveläinen

Kuva: Tuija Hyttinen

 

 

Poliittisten vaalien tulos on tavallisesti yllättävä. Tulos ei olekaan se, minkä gallupit ennustivat.

Gallupit eivät valehtele. Mutta ne eivät ole yksi-yhteen -kuvauksia todellisuudesta. Kysymykset, otokset ja korjauskertoimet vaikuttavat tuloksiin.

Myös uskonnollisista asenteista tehdään gallupeja. Tuloksia käytetään uskontoon liittyvien intohimojen vahvistajina.

Tällaisia tuloksia saadaan erityisesti kysymyksestä ”uskotko Jumalaan kuten kirkko opettaa?”

Kysymys on liian moniselitteinen.

Voidaanko tällaisella luonnehdinnalla mitata kristillisen uskon tai asenteen laatua?  Mitä kysymyksessä tarkoittavat usko, kirkko ja Jumala? Tarkoittaako usko kognitiivista asennetta vai hengellistä toivoa?

Suurin osa suomalaisista käy rippikoulun ja heidät konfirmoidaan. He tunnustavat kirkollisen tilanteen ja liturgian tarkoittamassa merkityksessä uskovansa kuten kirkko opettaa.

Toisaalta otos samoista ihmisistä vastaa kyselyssä, että he eivät usko niin.

Kumpaa vastausta tulisi kuunnella?

Kirkossa lähes sataprosenttisesti annettua kyllä-vastausta?

Vai asennegallupissa annettua ei-vastausta, josta ei edes oikein tiedä, mihin se oli vastaus?

Ne, jotka luottavat gallupiin eivätkä ihmisten käyttäytymiseen todellisuudessa esittävät, että konfirmaatioon osallistutaan vain tavan vuoksi.

Papin edessä ja sukulaisten läsnä ollessa esitetty vakuutus, että tahtoo sitoutua kirkon opettamaan uskoon elämässään, ei ole näin ajattelevien mukaan vakavissaan esitetty tunnustus.

On kuitenkin outo ajatus, että ihminen olisi kirkossa pinnallinen ja gallupkyselyyn vastatessa syvällinen. Jos kirkossa annettu julkinen vastaus ei kerro kaikkea, miten nyt joku gallup siihen yltäisi?

Mihin tietämys ihmisten pinnallisuudesta perustuu? Saanko onnitella selvänäkijän lahjoista?

Uskonnollisten asenteiden mittaaminen nykyisenkaltaisilla gallupkysymyksillä, on vastuutonta. 

On ikävää, että kirkko itse rahoittaa tällaisia hämäräperäisiä kyselyitä. Niiden todellisuutta koskeva informaatio on kiistanalaista ja monitulkintaista. Sen sijaan niiden populistisia mielikuvia ruokkiva anti on merkittävä.