Ihan tavallista
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Arkisto

Ihan tavallista

28.4.2015

Teksti: Minna Siikaniva

Kuva: Tuija Hyttinen

Tuttuja tavatessa on tapana vaihtaa kuulumisia: ”Mitä kuuluu”? Vastaukset ovat yleensä: ”eipä erikoista tai ihan tavallista tai samaa vanhaa”, ellei sitten jotain aivan poikkeuksellista ole tapahtunut.

Törmäsin entiseen koulukaveriini. Olin kovin järkyttynyt kuullessani, että yhdellä vanhoista ystävistäni oli uusiutunut syöpä, jota ei voinut enää leikata. Toinen oli loukkaantunut vaikeasti auto-onnettomuudessa ja eli arkeaan nyt eläkkeellä henkilökohtaisen avustajan tukemana. 

Ihan tavallista alkoi yhtäkkiä kuulostaa oikein hyvältä. Muistan joskus kuulleeni, että vaikeassa elämäntilanteessa olevat ihmiset toivoisivat, että kaikki olisi niin kuin ennen – ihan tavallisesti. Ehkäpä nykyajan elämysyhteiskunnassa unohdamme liiaksi tavallisen arjen merkityksen, vaikka oikeastaan silloin kaikki on aika hyvin.

Lapsiperheiden arjessa riittää paljon haasteita ja paineita. On ihan tavallista, että välillä uupuu ja tarvitsee apua. Isovanhemmat ovat monelle perheelle korvaamaton tuki. Silloin, kun omat voimat ja läheistenkään tuki eivät enää riitä, pitäisi olla ihan tavallista, että apua uskaltaisi hakea myös ulkopuolelta.

 

Nuorten äitien vertaistukiryhmät ovat loistavia esimerkkejä nykyajan ilmiöistä. Muun muassa facebookissa on keskusteluryhmiä, joihin voi olla yhteydessä, kun arki tuntuu kaatuvan päälle. Usein jo helpottaa kuulla, että muillakin on samanlaisia tunteita. Ei tarvitse olla superäiti vaan ihan tavallinen äiti.

Minulla oli tilaisuus vierailla Lähi-idässä Suomen Lähetysseuran ja Kirkon Ulkomaanavun vieraana. Perehdyimme alueen kriisialttiiseen tilanteeseen, Israelin ja Palestiinan ajankohtaisiin kysymyksiin sekä järjestöjen tekemään työhön alueella. Järjestöt tekevät työtä muun muassa vammaisten oikeuksien ja Syyrian pakolaisten parissa.

Pitkittyneen konfliktin keskellä ihmisten puheista kuulsi toivo rauhasta. Ihmiset haluaisivat liikkua vapaasti, viljellä maata, käydä koulua ja tehdä työtä. Elää tavallista arkea.

Mitä sinulle kuuluu? Toivottavasti ihan tavallista.