Arki tuo turvaa myös konfliktialueella
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Arkisto

Arki tuo turvaa myös konfliktialueella

25.2.2015

Teksti: Anne Heikkinen

Kuva: Itä-Suomen yliopisto

 

”Arki konfliktialueella on hyvin monimuotoista. Ihmisten ilot ja huolet lomittuvat arjessa ja molempia on siellä havaittavissa. Arkea on myös se, että näidenkin olosuhteiden keskellä ihmiset avioituvat, syntyy lapsia ja lapset kasvavat – elämä jatkuu olosuhteista huolimatta”, kuvaa TtT Mikko Häkkinen palestiinalaisten arkea ja elämää.

Häkkinen on tarkastellut Itä-Suomen yliopistossa tarkastetussa väitöstutkimuksessaan ihmisten psykososiaalista selviytymistä pitkittyneessä konfliktissa. Tutkimus on etnografia palestiinalaisista jatkuvan epävakauden olosuhteissa.

”Konfliktin keskellä eläminen tuottaa alueen asukkaille kärsimystä, mutta haastaa myös etsimään selviytymiskeinoja. Mielekkyyttä elämään tuovat muun muassa perhe, arjen rutiinien säilyttäminen sekä vapaaehtoistyö”, Häkkinen kuvaa.

Tutkija viestinviejänä

”Minua on kiinnostanut selviytyminen ilmiönä ja se, miten ihmiset vaikeissakin elämänolosuhteissa löytävät teitä selvitä, jatkaa elämää ja mennä kohti helpompia vaiheita.”

Tutkimustaan varten Häkkinen eli mukana palestiinalaisten arjessa Länsirannalla ja Gazassa. Aineiston keräämiseen käytetty niin sanottu lumipallomenetelmä kuljetti tutkijaa eri puolilla palestiinalaisalueita, niin kaupungeissa kuin pikkukylissäkin.

”Etnografisessa tutkimuksessa päästään hyvin lähelle ihmisten arkea.  Siinä eletään ihmisen rinnalla arjessa ja haastatellaan häntä. Jossakin vaiheessa sitten aina kysyin, että kukahan mahtaisi olla seuraava ihminen, joka saattaisi myös tietää tästä aihealueesta. Se saattoi olla serkku, ystävä tai haastatellun isovanhempi.”

Häkkinen toteaa, että lumipallomenetelmä toimi Palestiinassa erityisen hyvin.

”Ulkopuolelta tulevat toivotetaan tervetulleiksi, sillä kulttuuriin kuuluu jo kaukaa historiasta kumpuava vieraanvaraisuus. Toisaalta kun alueelta ei pääse matkustamaan ja ulkopuoliset kontaktit ovat hyvin rajallisia, niin he kokevat, että vierailijat voivat olla viestinviejiä ja välittää heidän kokemustaan. Monet sanoivat, että kerro kotimaassa millaista meidän elämämme on ja miten miehitys meihin vaikuttaa.”

Epävarmuus luo turvattomuutta

Kärsimystä miehitettyjen alueiden asukkaille tuottavat muun muassa vankeuskokemukset, vapaan liikkumisen rajoitukset, pommitukset sekä pelottavat ja nöyryyttävät tilanteet sotilaiden ylläpitämillä tarkastuspisteillä.

”Tavallisin jokapäiväiseen elämään liittyvä pulma oli liikkumisen rajoitukset. Kylästä toiseen liikuttaessa täytyy kulkea Israelin armeijan ylläpitämien tarkastuspisteiden läpi. Tarkastuspisteet koetaan ahdistaviksi, kun siellä on aseistettuja sotilaita, sattuu kahakointia ja monet kokevat, että joutuvat nöyryyttävästi kohdelluiksi.”

”Joskus tarkastuspisteestä ei pääse lainkaan läpi ja se kyllä vaikeuttaa elämää, jos on menossa vaikkapa lääkäriin.”

Auttaja tulee autetuksi

Palestiinalaisilla on tutkimuksen perusteella monia keinoja selviytyä pitkittyneen konfliktin keskellä. Häkkisen keräämästä aineistosta selviytymiskeinoina nousevat esille muun muassa vapaaehtoistyöhön osallistuminen, idea Palestiinasta, hengellisyys sekä toivon vaaliminen.

”Tässä korostuu perheen ja lähiyhteisön merkitys. Luottamus siihen, että perhe ja läheiseni auttavat, jos joudun vaikeuksiin ja toisaalta vahva sitoutuminen siihen, että minä myös autan läheisiäni.”

”Luottamus luo turvaa ja toivoa. Toisten auttaminen laajemminkin, esimerkiksi vapaaehtoistyön kautta, näyttää olevan tekijä, joka auttaa myös auttajaa itseään.”

Arki ja sen jatkuminen luovat turvaa myös konfliktialueella. Häkkinen kertoo, että pommitusten jälkeen esimerkiksi koulut yritetään saada toimimaan niin nopeasti kuin suinkin, ja sitä myötä lasten arki normaaliksi.

”Eräs mies kertoi minulle, että levottomimpinakin aikoina hän koettaa hankkia sanomalehden ja lukea sen aamulla kahvia juoden. Sitten hän menee tien laitaan tapaamaan ystäviään. Tutut rutiinit pitävät hänet kiinni elämässä.”

Toisen puolesta ei voi selviytyä

Häkkinen toivoo tulosten avartavan käsityksiä elämästä konfliktialueilla ja olevan hyödyksi suunniteltaessa psykososiaalista tukea kriisi- ja katastrofialueiden ihmisille.

”Kulttuurin huomioiminen on tärkeä osa kaikkea psykososiaalista tukea.”  ”Konfliktialueillakin ihmiset tulisi nähdä aktiivisina ja kykenevinä. Me emme voi toisten puolesta selviytyä, mutta voimme olla mahdollistamassa olosuhteita, jossa ihmiset alkavat rakentaa itse omaa selviytymistään.”