Ole ystävä minulle
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Arkisto

Ole ystävä minulle

25.2.2015

Teksti: Heli Haring

Kuva: Seija Rytkönen

 

Ystävänpäivä tuli ja meni. Tänä vuonna kyseinen päivä sai kuitenkin hymyn monen yksin asuvan vanhuksen huulille eteläisen Kuopion alueella. Vehmasmäen alakoulun oppilaat nimittäin päättivät ilahduttaa kotipalvelun asiakkaita askartelemalla heille kuvaamataidon tunneilla ystävänpäiväkortit.

Mistä idea syntyi, opettaja Tarja Miettinen?

”Ajatus lähti alun perin koulun vanhempainyhdistykseltä, joka ehdotti, että voisivatko oppilaat jollain lailla ilahduttaa yksinäisiä vanhuksia. Tuloksena syntyi lähes 140 ystävänpäiväkorttia, jotka kotipalvelu jakoi eteläisen alueen asiakkailleen.”

Miten oppilaat suhtautuivat ideaan?

”Lapset tekivät kortteja todella suurella sydämellä. Heitä selvästikin kosketti ajatus siitä, että joku sellainen vanhus, joka ei edes pääse liikkumaan kotoaan, voi ilahtua tästä eleestä. Oppilaathan eivät etukäteen tienneet, kenelle itse kunkin askartelema kortti päätyy.”

Onko tästä kenties tulossa perinne?

”Voisihan sitä ajatella, että jotain tällaista tehtäisiin vuosittain. Ensin meillä oli korttitempauksen suhteenkin ajatus, että oppilaat kävisivät itse luovuttamassa kortit jossakin palvelutalossa. Sen voisi mahdollisesti toteuttaa ensi vuonna.”

Minkälaisen kortin sinä askartelit, Camilla Tikka?

”Tein korttiin värikkään sydänpuun ja kirjoitin toiselle puolelle runon: Kolme sanaa sinulle, ole ystävä minulle. Sain itse viime vuonna ystävänpäiväkortin, jossa oli tuo runo. Se kuulosti niin mukavalta, että halusin välittää sen eteenpäin.”

Mitä arvelet kortin saajan ajatelleen?

”Toivon kovasti, että saaja on ilahtunut kortista. Minusta oli kaunis ajatus, että me koululaiset saimme mahdollisuuden muistaa yksinäisiä vanhuksia tällä tavalla.”