Tulevaisuuden teologia tehdään yhdessä
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Arkisto

Tulevaisuuden teologia tehdään yhdessä

25.2.2015

Teksti: Janne Villa

Kuva: Veikko Somerpuro

Teologia ei ole opillista saivartelua eikä ”moniäänistä” toisten ohi puhumista, vaan uskon pukemista yhteisiksi sanoiksi ja teoiksi, näkee Suomen kirkon voimahahmo, Helsingin emerituspiispa Eero Huovinen.

Huovinen arvioi, että aikamme muotivirtaukset korostavat elämyksellisyyttä ja kokemuksellisuutta. Rauhallista harkintaa ja levollista pohtimista vierastetaan välillä teologiassakin.

”Kristinuskon sisällön huolellinen etsiminen ja ajatteleminen ei saisi kaventua. Siksi teologia on kirkon elämässä aina erittäin tärkeä asia.”

”Teologia ei merkitse ensisijaisesti akateemisia oppiarvoja, vieraskielisten kirjojen lukemista eikä monimutkaisten aaterakennelmien synnyttämistä, vaan yksinkertaisesti Jumalan tekojen ja Kristuksen läsnäolon ihmettelemistä”, piispa määrittelee.

Ihminen on luotu ajattelevaksi olennoksi. Huovinen muistelee vanhaa ja viisasta kristillistä sanontaa: ”uskon, jotta ymmärtäisin”.

”Usko auttaa ymmärtämään, millaista on tämän maailman meno, mihin kannattaa luottaa ja minkä varaan panna toivonsa.”

Yhteislaulua karaoken sijasta

Kristinusko on olemukseltaan yhteisöllinen asia. Rukoukset, virret ja Raamatun sanat yhdistävät ja kantavat kaikkia kristittyjä sukupolvia.

”Uskon ilmaisumuodot ovat toisaalta monet. Moninaisuus ei ole uhka, mutta yltiöyksilöllisyys on. Moninaisuus saattaa olla hyvinkin yhteisöllistä”, Eero Huovinen muotoilee.

”Yksinäinen puu ei pala nuotiossa. Kristillinen usko on yhdessä elämistä.”

”Teologisessa ajattelussa yhteinen sanoittaminen on valtavan tärkeää. Esimerkiksi virsikirja laaditaan koko kirkkoa varten, ja virsiä lauletaan yhdessä, eikä kukin veisaa vain omia karaokekappaleitaan.”

Älä jähmety puolustuspoteroon

Teologian ja muiden aatevirtausten, kuten luonnontieteiden, välillä on ollut joskus juopa.

”Kirkon puolella aatteellisen keskustelun kiusauksena on usein ollut puolustusasemiin jähmettyminen. Muunlaisten ideologioiden ja aatteiden merkitys on torjuttu joskus liian kepeästi.”

Huovisen mielestä kirkossa on opittava vuoropuhelua jyrkkien vastakkainasettelujen sijasta.

”Aiemmin puhuttiin paljon apologetiikasta, kristinuskon älyllisestä puolustamisesta. Pelkän puolustautumisen sijasta meidän pitäisi nyt olla avoimia aatteelliseen mielipiteenvaihtoon.”

Kuunneltakoon toista osapuolta

Ajassa elävien aatteiden moninaisuudella on kirkon kannalta myönteisiäkin merkityksiä. Esimerkiksi muslimit ja juutalaiset ymmärtävät puolustaa sitä, että koulussa annetaan oman uskonnon opetusta.

”He tajuavat, miten tärkeää ihmiselle on ymmärtää oman kulttuurinsa juuret, jotta hän voi olla rakentavassa vuorovaikutuksessa toisten kanssa.”

Vanha sananlasku sanoo: ”Arvaa oma tilasi, anna arvo toisillekin”. Tämä on myös kirkon elämän kannalta tärkeä ajatus.

Jos haluamme puhua kirkon moninaisuuden puolesta, tehtävämme on puolustaa meidän kanssamme eri mieltä olevien oikeutta puhua, piispa linjaa.

”Moniäänisyyden kannattajat tuntuvat usein tarkoittavan lähinnä sitä, että heidän omille mielipiteilleen pitäisi olla enemmän tilaa. Tämän tulisi olla toisinpäin: meidän on huolehdittava siitä, että toistenkin ääni pääsee kuuluviin.”

Kerro reilusti Jeesuksesta

Piispa Eero Huovinen tähdentää apostoli Paavalin ajatusta: Kristuksen ruumis on yksi, mutta siinä on monia erilaisia jäseniä.

Moninaisuudelle täytyy olla tilaa kirkossa – kunhan koko ajan muistetaan, että olemme sen yhden ruumiin jäseniä.

”Sekä meidän pappien että poliitikkojen tulisi käyttää enemmän korvia eli kyetä kuuntelemaan ihmisiä ja heidän kysymyksiään.”

”Pappi on puhetyöläinen ja poliitikon pitää puhua niin, että saa kannattajia. Tämä ei ole väärin, mutta uskon, että kuuntelevalla korvalla saa usein enemmän aikaiseksi kuin paljon puhuvalla suulla.”

”Mitä sinulle kuuluu? Oletko voinut hyvin? Näitä kysymyksiä meidän tulisi tehdä toisillemme useammin. Samalla täytyy kuitenkin kertoa myös reilusti Jumalasta ja Jeesuksesta.”

Säilytä sisäinen rauha

Viime vuodet ovat olleet kirkossa murroskautta.

”Koulussa opettajani totesi aikanaan, että historia on aaltoliikettä. Ahdasmielisyys ja avaramielisyys vaihtelevat. Historia ailahtelee, mutta osaa myös tehdä korjausliikkeitä, jotka oikaisevat ylilyöntejä.”

Eero Huovinen näkee kristillistä kulttuuriamme näivertävät tekijät ja uhkakuvat, mutta hän suhtautuu niihin tyynesti.

”Tarvitsemme avoimuutta, valmiutta ja rohkeutta keskusteluun. Mutta samalla tarvitsemme sisäistä levollisuutta ja vahvaa luottamusta uskomme sisältöön.”

Turvaa ennen kaikkea Jumalaan

Voimme olla kirkossa hermostumatta ulkoisten uhkien edessä, Huovinen toppuuttelee kirkon tappiotunnelmiin taipuvaisia hätäilijöitä.

”Olen ollut monesti isäni suhteen aika kriittinen, erityisesti suhteessa hänen hartauskirjoihinsa. Mutta hän antoi yhdelle kirjalleen hienon nimen: Parhaat päivät edessäpäin.”

”Meillä on kirkossa turvallinen tulevaisuus niin kauan kuin teologiamme turvaa Jumalaan. Hän pitää meistä viime kädessä huolta – eilen, tänään ja iankaikkisesti.”

 

 

Tulevaisuuden kirkko -luentosarja

Alavan seurakuntasalissa, Keihäskatu 5.

Luennot alkavat klo 14.
 

  • Piispa emeritus Eero Huovinen luennoi aiheesta Tulevaisuuden kirkon teologia sunnuntaina 1.3. klo 14.

  •  
  • Piispa emeritus Matti Sihvonen luennoi aiheella Seurakunnan elämä tulevaisuuden kirkossa sunnuntaina 15.3. klo 14.

Huom! Ennakkotiedoista poiketen luentoa EI ole su 8.3. Tulevaisuuden kirkon spiritualiteetti,
arkkipiispa emeritus John Vikström.