Mitä tiedämme Jeesuksesta?
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Arkisto

Mitä tiedämme Jeesuksesta?

28.1.2015

Tekstit: Kari Kuula

Kuva: Timo Hartikainen

 

 


Kuka mies Jeesus Nasaretilainen oikein on, kyselivät aikalaiset nähdessään Jeesuksen tekevän ihmeitä ja julistavan tulevaa Jumalan valtakuntaa.

 ”Asia ei ollut selvä, sillä Jeesus salasi jumalallisen olemuksensa, ainakin Markuksen evankeliumin mukaan”, teologian opiskelija Laura Kemppainen selittää Puijon kirkolle kokoontuneelle yleisölle.

”Pahat henget tosin tunnistivat hänet, mutta Jeesus käski niiden vaieta. Opetuslapsetkin saivat vapaasti erehtyä arvioissaan.”

”Messiaan salaisuus paljastuu vasta ristin ja ylösnousemuksen jälkeen. Messiaan maanpäällisen elämän aikana häntä ei vielä voi tuntea oikealla tavalla.”
Näin Kemppainen esittelee Markuksen evankeliumin teologiaa. Tärkeimmät iskusanat heijastetaan kankaalle.

Joku tekee muistiinpanoja. Että voisi kotona kerrata kirkolla opittua.

Neljä evankeliumia

Muistiinpanoja tekivät Jeesuksen seuraajatkin. Niistä kasvoi lopulta neljä evankeliumia. Kolme ensimmäistä ovat niin samanlaisia, että niitä kutsutaan synoptisiksi eli yhteen katsoviksi evankeliumeiksi.

Johanneksen evankeliumi taas poikkeaa tuntuvasti muista. Kemppainen kertoo, miksi.

”Johanneksen Jeesus ei salaa taivaallista alkuperäänsä, vaan julistaa avoimesti olevansa Jumalan Poika.”

”Tämä näkyy erityisesti seitsemässä minä olen -lauseessa. Minä olen elämän leipä, maailman valo, lampaiden portti, hyvä paimen, tosi viinipuu, ylösnousemus ja elämä sekä tie, totuus ja elämä.”

”Näin valtavat väitteet eivät jättäneet kuulijoille valinnan varaa”, Kemppainen toteaa.

”Jeesukseen oli joko uskottava tai hänet oli tuomittava. Niinpä jotkut rakastivat Jeesusta ja toiset vihasivat.”

Taitava opettaja

Kemppaisen alustuksen jälkeen päästään keskustelemaan pöytäkunnittain. Ehkä siinä tapahtuu paras oppiminen.

”Jeesus oli todella taitava opettaja”, eräs porinaryhmä toteaa.
”Hänen vertauskertomuksensa toimivat vielä kahden vuosituhannenkin jälkeen. Levoton pyhäkoululainenkin ymmärtää hyvä paimen -vertauksen idean.”

Koskettavasti puhui Kemppainenkin.

”Iloitsin ihan sydämestäni luennosta. Siinä kun todistettiin vakaasti, että Jeesus on Jumalan Poika ja syntisten vapauttaja”, yksi kuulijoista kertoo.

 

Mitä tiedämme Jeesuksesta -keskustelusarja jatkuu Puijon kirkolla:

  • Jeesuksen seuraajat ja vastustajat. Ma. 2.2. klo 18.30 Teija Kuivalainen ja Hanna Lehto.
  • Miksi Jeesus surmattiin, mitä ajatella ylösnousemuksesta? Ma 9.2. klo 18.30 Jani Mäkitalo ja Kari Kuula.

 

Radio Kantti nauhoittaa alustukset. Ne ovat kuultavissa Kantin sivuilta www.kantti.net

 

 

Historiallisen Jeesuksen
ongelma pähkinänkuoressa

Rippikoululaiselle kerrotaan tarina. Hän kertoo sen seuraavalle. Ja tämä seuraavalle. Kaikki tietävät, mitä tapahtuu, kun tarina on kulkenut suusta suuhun muutaman kerran. Se on muuttunut.

Nykyisen raamatuntutkimuksen mukaan näin tapahtui myös Jeesuksesta kertovalle suulliselle perimätiedolle. Se muuntui vuosikymmenten kuluessa.

Kun Jeesus aloitti julkisen toimintansa, häntä pidettiin lopunaikoja julistavana arvovaltaisena profeettana. Sellaisena Jeesuksen seuraajat oppivat tuntemaan mestarinsa.

Sitten Jeesus surmattiin ja Jumala herätti hänet kuolleista. Tämä toi Jeesuksen persoonan uuteen valoon. Hän olikin Jumalan Poika, joka kuoli syntiemme tähden ja jonka työn varaan syntyi uutta pelastusjärjestystä opettava alkukirkko.

Tämä muutti radikaalisti sitä, miten Jeesuksen maanpäällinen elämä muistettiin. Hänen toimintansa tähtäsikin alkukirkon syntyyn.

Niinpä Jeesus-traditioon lisättiin alkukirkon uskoa vahvistavaa aineistoa. Toisin sanoen, syntyi uusia Jeesuksen sanoja ja kertomuksia hänen teoistaan.

Evankelistat vetivät kaiken päälle vielä viimeisen silauksen. He kokosivat tietonsa suullisista ja osin kirjallisista lähteistä, mutta eivät kopioineet kaikkea sellaisenaan teoksiinsa. Osan aineistostaan he muotoilivat uudelleen oman ymmärryksensä mukaisesti ja osan he sepittivät itse.

Tästä seuraa niin sanottu historiallisen Jeesuksen ongelma. Mikä evankeliumien aineisto palautuu Jeesukseen? Mitä voimme tietää hänestä varmasti? Mitä hän julisti ja mihin hän pyrki toiminnallaan?


Nykyisen tutkimuksen pääuoma katsoo, että tiedämme historiallisesta Jeesuksesta melko paljon. Kolme ensimmäistä evankeliumia antavat pääpiirteissään luotettavan kuvan hänestä, vaikka monet yksityiskohdat ovatkin myöhempää perua.

Lisäksi evankeliumit paljastavat monenlaisia asioita Jeesus-traditioita tallentaneiden seurakuntien elämästä.