Nettikahvilassa ja leireillä maailma suuremmaksi
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Arkisto

Nettikahvilassa ja leireillä maailma suuremmaksi

Järvi-Kuopion seurakunnissa tehdään ainutlaatuista EU-hanketyötä. On katsottava kauas, jotta näkee lähelle. Kansainvälisyyshankkeissa tämän ymmärtäminen parhaimmillaan toteutuu.

Euroopan Unionin iskusana aktiivinen kansainvälinen kansalaisuus on Järvi-Kuopion alueen nuorille tullut tutummaksi ja todeksi parin viime vuoden aikana. Miten ihmeessä tähän on tultu, ja miten Kuopion maaseudun seurakunnat tekevät valtakunnallisesti uniikkia työtä?

Jokainen innovatiivinen uusi hanke vaatii sitkeät hartiat ja kiinnostuneet kasvot. Järvi-Kuopiossa ne löytyvät hankkeen vastuupappi Mikko Huhtalalta.

Vuonna 2010 Juankosken seurakunnalle tarjoutui mahdollisuus aloittaa EU:n Leader ohjelmakauden 2007–2013 rahoituksella kansainvälisyyshanke. Esiselvitystä tehtiin kumppanuushakumatkoilla Unkariin ja Espanjaan. Yhteisen hankkeen nimeksi tuli Rural Youth – Active, creative and humane Youth ”ACHY”.

Hanke toteutuu yhteistyössä Leppävirran Setlementti ukonhattu ry:n ja espanjalaisen Leader-toimintaryhmän Sierra del Jaraman kanssa. 2,5-vuotiseen hankkeeseen saatiin paikallisten toimintaryhmien Kalakukko ry:n ja Mansikka ry:n kautta Leader-rahoitus.

”Yhteinen kieli on englanti eikä suomennoksia ole haettu. Lähtökohta on kansainvälistyminen, ja yhteinen kieli kulkee läpi hankkeen”, kertoo hankkeen muuruveteläinen vastuupappi Mikko Huhtala.

Kaupunkisuunnistusta

Järvi-Kuopion nuorten kanssa pyritään tekemisen kautta oppimaan kansainvälisyyttä, hyviä kansainvälisiä asenteita ja käytäntöjä.

”Ne palvelevat ihmistä läpi elämän: sen ymmärtäminen, että maailma on kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen, tapahtumat maapallon toisella puolella vaikuttavat siihen, mitä ja millaiset elinmahdollisuudet meillä täällä on.”

”Kun aidosti joutuu toimimaan vieraiden kulttuurien ja uskontojen edustajien kanssa, asenteisiin saa parhaiten muutoksia. Hankkeella tarjotaan nuorille aitoja toimintamahdollisuuksia: kohtaamisia, yhteistä tekemistä, konkreettista yhteistä leiriasumista”, Huhtala kertoo.

Keskeinen työmuoto on ollut leirityö. Kansainvälisissä nuortenilloissa netin välityksessä erityisissä hankkeen nuorten nettikahviloissa pidetään yhteyttä jatkuvasti.

Kaksi ensimmäistä leiriä oli ryhmänohjaajien koulutusta, toinen Suomessa ja toinen Espanjassa, nyt Savossa oli suuri leiri ja 2014 päästään Espanjaan. Nuoret valikoituvat mukaan isoskoulutuksesta ja kansainvälisissä nuortenilloissa he siirtävät osaamistaan hankkeessa uusille nuorille. Kaiken kaikkiaan mukana on kymmeniä nuoria Järvi-Kuopion seurakunnista. Tavoitteena on Mikko Huhtalan mukaan toki vaikuttaa kaikkiin alueen nuoriin ja heidän perheisiinsä.

Espanjaan lähtee 2014 Järvi-Kuopion seurakunnista seitsemän nuorta ja kaksi ohjaajaa, ja saman verran Leppävirran Ukonhatusta, yhteensä lähes parikymmentä, ja vastassa on neljäkymmentä espanjalaista nuorta. Ryhmissä keskustellaan paikallisista tavoista kuten ruokailusta, opiskelusta, nuorten arjesta koulussa ja vapaa-aikana. Lisäksi ohjelmaan mahtuu ryhmäytysleikkejä, yhteislaulua ja retkiä paikallisiin nähtävyyksiin luonto- ja kulttuurikohteisiin.

”Erityisen tärkeä on pienryhmissä toteutettava kaupunkisuunnistus, jossa espanjalaiset ohjaavat omaehtoisesti suomalaisia. Kielen oppiminen ja opettaminen toteutuu nuorilta nuorille”, kuvaa Huhtala.

Villiä luontoa

Seurakunnissa osataan leiritoiminta ja siihen on Suomessa myös hyvät olosuhteet.

”Olemme voineet tarjota espanjalaisille vihreää ja kaunista villiä luontoa, johon espanjalaiset ovat todella kiintyneet. Espanjalaiset nuoret ovat myös hullaantuneet saunomisesta ja järvessä uimisesta”.

”Suomalaiset vastaavasti ovat saaneet Espanjassa vieraanvaraisen vastaanoton. Olemme vieneet leirityön osaamista samalla, kun olemme oppineet kansainvälisiä toimintatapoja, vierasta kulttuuria ja vierasta kieltä. Vuorilla ja vanhoissa linnoissa vierailun ohessa olemme tavanneet katolisen kirkon kristittyjä”.

”Haastavinta on ollut erilaisten aikakäsitysten sovittaminen yhteiseksi leiriaikatauluksi. Ruokailut järjestettiin suomalaisten ja espanjalaisten ruoka-aikataulujen mukaan: "early dinner" ja "late dinner" merkittiin erikseen. Samoin siestaan tottuneet espanjalaiset haluaisivat n. klo 22 myöhäisen päivällisen syötyään jatkaa yhteistä ohjelmaa yli puolen yön”.

"On haastavaa löytää yhteinen aikataulu, milloin syödään, milloin nukutaan ja milloin tehdään töitä, kun eri kulttuureissa on täysin erilainen käsitys ajasta. Espanjassa lapsiperheet kulkevat pitkin kyliä puoliltaöin."

Hallinnointi haastavaa

Mikko Huhtalan mukaan erityisen haastavalta tuntuu hankkeen hallinnointi, koska ymmärrys siitä, miten hallinto etenee, on Espanjassa toisenlainen kuin Suomessa.

”Vaaditaan paljon kärsivällisyyttä ja ymmärrystä uusille ajattelutavoille. Seurakunnan tarkka hallinnollinen ajattelutapa törmää espanjalaiseen suurpiirteisyyteen.”

”Kansainvälisyys on todettu tärkeäksi mahdollisuudeksi synnyttää uusia ideoita myös maaseudulle ja avata silmät näkemään oman kotiseudun arvo maailmanlaajuisessa mittakaavassa. Seurakuntatyö voi olla tukemassa myös tällä tavalla jäsentensä elämää ja uskoa myös maaseudulla.”

Hanke on seurakuntatyön näkökulmasta kansainvälisyyskasvatusta niin nuorille kuin aikuisille: seurakunnan opetuksen mukaan luomakunta ei tunne valtioiden rajoja, ja ihmisen vastuu on rakentaa sitä yhdessä maailmanlaajuisesti.

”Ensimmäisestä uskonkappaleesta ja lähetyskäskystä nousee ajatus maailmanlaajuisesta kristittyjen yhteydestä ja kaikkien uskontokuntien rauhanomaisesta rinnakkainelosta. Tähän kristillisen kasvatustyön kuuluu myös tähdätä”, Mikko Huhtala perustelee.

”Kansainvälinen työ on hidasta ja työlästä, mutta lopputulos voi olla hyvin palkitsevaa. Paras palkinto ovat kansainvälisen kohtaamisen kautta opitut hyvät arvot ja toimintatavat. Tässä työssä näkee aidosti, kuinka sanonta ’on katsottava kauas nähdäkseen lähelle’ tulee todeksi”.

 

ULLA REMES