Koristeet kertovat ilosanomaa
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Arkisto

Koristeet kertovat ilosanomaa

17.12.2014

 

Teksti ja kuva: Sini-Marja Kuusipalo

Jouluvalmistelu on usein joulukoristelua. Joulun viesti kulkee kotiin, kouluun ja konttoriin symboleina, joita koristeet kantavat mukanaan.

Ikkunaan ripustetaan tähti ja joulukuuseen palloja. Pöydännurkalle asettuu enkeli ja lipaston päälle seimi. Lähdetäänpä pienelle pyhiinvaellukselle, jossa joulukoristeet saavat kertoa juuristaan.

Tallin vai luolan lapsi?

Olkoon suuri tai pieni, jouluseimi on kuva Jeesuksen syntymästä: Jeesus-lapsi, vanhemmat, seimivuode, tähti, enkeli, eläimiä, ehkä jokunen työläinenkin. Kun rakentaa seimen, saa elää suuren kertomuksen läpi osa kerrallaan: Aluksi on hotellitasoa paljon vaatimattomammat puitteet, joihin majoittuu verotusmatkalla oleva nuoripari, Maria ja Joosef. Jouluyönä syntyy lapsi, ihmeellinen Jeesus. Enkelit kertovat lapsesta paimenille, jotka tulevat katsomaan syntynyttä Vapahtajaa. Loppiaisena pyhä perhe saa vieraakseen viisaita miehiä. Seimen luo saavat tulla kaikki: duunarit ja oppineet.

Seimi tarkoittaa talliasetelman lisäksi eläinten savista, kivistä tai puista ruokakaukaloa, joka oli Jeesuksen kehto. Läntisessä perinteessä Jeesuksen ajatellaan syntyneen talliin, mutta yhtä hyvin seimi on voinut sijaita luolassa, joksi idän kirkon ikonit Vapahtajan syntymäympäristön kuvaavat.

Miksi oljet, aasi ja härkä?

Seimessä ja muissa joulun koristeissa oljet viittaavat Jeesuksen syntymäpaikkaan eli talliin ja vuoteeseen eli seimeen. Myös Jeesuksen syntymäpaikkakunta Betlehem viittaa viljaan: se merkitsee leivän taloa.

Oljet muistuttavat Jeesuksen syntyneen ”heinille härkien”, halpoihin oloihin. Jumala ei valinnut syntyä ylellisyyteen vaan ihmisten keskelle ja vähäisten vertaiseksi. Siksi ihmisen arvo ei perustu ansioihin tai asemaan. Ihmisyyden mittarit ovat taivaassa erilaiset kuin ihmisten kesken.

Ennen vanhaan olkia kannettiin tuvan lattialle, nykyisin ne elävät kuusen koristeissa, olkipukeissa ja himmeleissä. Himmelin nimi on saatu ruotsin sanasta taivas, ja se kuvaa tähteä, joka johdatti tietäjät Jeesuksen luo.

Mutta miksi seimikuvissa on eläiminä aasi ja härkä? Ne ovat silta Jeesuksen elämän viimeisiin tapahtumiin: Aasi lienee ollut Marian ja Joosefin kulkupelinä, härkä ehkä mukana myyntiä varten. Toinen aasi kuljetti Jeesuksen Jerusalemiin viimeistä kertaa. Härkä uhrieläimenä taas liittyy Kristuksen omaan uhrautumiseen. Toisen tulkinnan mukaan seimen luona seisova härkä kuvaa juutalaisia ja aasi pakanoita, jotka yhdessä kertovat Kristuksen tuoman pelastuksen kuuluvan kaikille kansoille. Härkä on lisäksi evankelista Luukkaan tunnus, ja juuri Luukas kertoo Jeesuksen syntyneen seimeen. Eläimistä myös paimenten mukana kulkevilla lampailla on uhrieläimen tehtävä ja viesti orjuudesta vapautumisesta.

Tuikkiiko tähti kuudella vai kahdeksalla sakaralla?

Montako tähteä joulutaivaallasi tuikkii? Tähti on opaste ja valomerkki taivaalla, ikkunassa ja kuusen latvassa. Superkirkas tähti johdatti itämaan tietäjät Jeesuksen luo. Tähdellä symboloidaan myös Jumalan sanaa.

Joulutähdessä on sakaroita kuusi tai kahdeksan: Ensimmäinen (Daavidin tähti) muodostuu kahdesta kolmiosta, Kolmiyhteisen Jumalan vertaiskuvasta. Kahdeksan sakaran tähti taas symboloi syntymää ja uutta elämää.

Samanlaisen tähden viestin tuo myös kukkakauppiaan joulutähti. Se ja muut joulukukat kertovat Jumalan huolenpidosta ja rakkaudesta. Kukkien väreistä punainen viestii rakkautta, valkoinen puhtautta ja koskemattomuutta. Punainen ja valkoinen muistuttavat myös uskosta jouluilon perustana.

Entäs lahjat, nuo kauppajoulun keskipisteet? Ottaisitko joululahjojen antamisessa oppia Jeesuksen sanoista ”minkä olette tehneet yhdelle vähimmistä veljistäni, sen olette tehneet minulle”. Lahja on avunanto sille, jolla on vain vähän tai ei mitään. Jeesus itse sai itämaan viisailta ensilahjoikseen arvokkaita lahjoja, kultaa, mirhaa ja suitsukkeita: antajat tiesivät lahjan saajan kuninkaallisen arvon.

Viestin tuojana enkeli

Enkeli on Jumalan adjutantti, viestintuoja, joka kertoi paimenille Vapahtajan syntymästä: ilosanomasta. Entisaikaan enkelin paikka oli kuusen latvassa, nykyisin viestintuojat liihottelevat joulukuusessa ja ympäri kotia. Nämä airuet toivat Betlehemin kedolla iloviestin kaikille kansoille, minkä muistoksi moniin joulukuusiin on ripustettu eri maiden lippuja.

Kotoisan joulukuusemme pallokoriste on kuin hedelmä paratiisin elämän puussa, josta Raamatun alku- ja loppulehdillä kerrotaan. Joulupuun itsensä esikuvana pidetään keskiaikaisten paratiisinäytelmien elämän puuta. Sen vehreys on liitetty paratiisin ikuisen elämän puun vertauskuvaksi, ja näin jouluna murtuu ajallisen ja tuonpuoleisen elämän raja. Suomen pimeän talven keskellä ikivihreä joulupuu valaa uskoa uuteen kasvuun: vähän ajan kuluttua maa versoo jälleen ja elämä voittaa!

 

Lähteet:
Pentti Lempiäinen: Kuvien kieli (WSOY 2006)
Pentti Lempiäinen: Pyhät ajat (Kirjapaja 2000)
Katarina Engström: Joulun ajan juhlat, teoksessa Ajan
virrassa vuodenkierto (Weilin+Göös 2007)