Usko muuttaa elämämme
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Arkisto

Usko muuttaa elämämme

5.11.2014

Teksti: Anni Tanninen

Kuva: Joonas Vähäsöyrinki

Uskonpuhdistuksen muistopäivä 9.11.

Siihen aikaan, kun oppi-isämme Luther vaikutti siellä Saksan maalla ja teki löytöjään Raamatun äärellä, mietti hän myös näitten löytämiensä uskon aarteiden siirtämistä eteenpäin koko kansalle ja myös jälkipolville. Hän kirjoitti silloin Vähä Katekismuksensa, johon oli koottu uskon aarteet niin kuin isän tulee ne opettaa perheväelleen. Ideana oli kristitty perhe, jonka elämässä kristinusko näkyisi tapoina ja uskon sisältöinä jokaisena päivänä. Kristilliseen elämäntapaan Lutherin mukaan kuului aamu- ja iltarukoukset, ruuan siunaaminen ruokailujen yhteydessä, kunnollisen ja työteliään arkielämän eläminen, pyhäpäivän pyhittäminen ja koko perheen osallistuminen seurakunnan jumalanpalveluksiin. Perheen isän kuului myös opettaa perheväkeään tuntemaan kristinuskon keskeisiä asioita ja Raamatun sanaa. Siihen apuneuvoksi Luther kirjoitti Vähä Katekismuksen.

Lutherilta välittyvä elämisen malli on näkynyt suomalaisessa, luterilaisessa elämäntavassa menneinä vuosisatoina enemmänkin, mutta modernina aikana tuo elämisen tapa taitaa olla katoavaa kansanperinnettä. Kirkossa käyminen on vähentynyt, kirkkoon kuuluminen on vähentynyt, ilta- ja aamurukouksien opettaminen kotona on vähentynyt – vain muutamia muutoksia mainitakseni. Toki suomalaisuudessa elää edelleen Lutherin perintönä työteliäisyys, työn arvostaminen ja korkea työmoraali. Suomalainen rehellisyys on sekin tunnustettu ja paljon esillä pidetty arvo.

Mutta vieläkö perheen isä opettaa perheväelleen sitä Lutherin suurinta löytöä, joka liittyy vanhurskauttamiseen: Ihminen pelastuu vain uskosta ja armosta ja vain Kristuksen tähden? Onko sekin tullut vanhanaikaiseksi?

Jo Lutherin aikana kysymys oli, ja on edelleen, uskomme perusteista. Siitä, mihin me uskomme. Kysymykset kristillisistä tavoista, kuten ilta- ja ruokarukouksista tai pyhäpäivän pyhittämisestä, ovat viime kädessä toissijaisia uskomme perustan rinnalla. Uskomme perustasta nousevat meidän kristilliset tapamme ja elämänmuotomme. Vieläkö me pidämme totena Lutherin löytöä, että vanhurskas on elävä uskosta?

Eli Jeesus Kristus on kuollut syntiemme vuoksi ja hänen kuolemansa tähden saamme syntimme anteeksi ja pääsemme taivaaseen. Emme voi itse tehdä mitään pelastuksemme eteen: Kristus on tehnyt jo kaiken puolestamme! Vaikka kuinka kristillisesti eläisimme, niin se ei meitä pelasta – vain Jeesus pelastaa. Kristillinen elämäntapamme on vain seurausta siitä, että pidämme tätä uskon perustusta totena. Uskomme Jeesukseen Kristukseen panee meidät rukoilemaan, elämään rehellisesti ja tekemään työtä lähimmäistemme ja itsemme hyväksi. Se saa pitämään Jumalan käskyjä arvossa ja panee meidät elämään niiden mukaan.

Uskomme Kristukseen muuttaa elämämme. Se tekee meistä vanhurskaita, Jumalalle kelpaavia, kunnollisia ihmisiä.

ANNI TANNINEN
Kallaveden seurakunnan pappi