Flow selättää syksyn harmauden
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Arkisto

Flow selättää syksyn harmauden

5.11.2014

Teksti: Anne Heikkinen

Kuva: Tuija Hyttinen

Flow-kokemuksesta voi saada virtaa arkeen – myös pimeän ja väsyttävän kaamoksen keskellä.

Ajatus virtaa selkeänä ja kirkkaana. Mieli on keskittynyt ja läsnä – tässä ja nyt. Ulkopuolinen maailma hämärtyy taustalle ja työ etenee sutjakkaammin kuin koskaan. Käsi ylös: kuinka monen arkityö tuntuu tältä?

Kyseessä on flow-ilmiö eli virtauskokemus, joka tuntuu olevan muodissa monella elämän eri saralla. ”Työelämässä flow on sitä, kun omat kyvyt ja työn haasteet kohtaavat”, toteaa projektipäällikkö Petteri Kallio Itä-Suomen yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducatesta.

Uusi asia flow ei suinkaan ole, vaan sitä on tutkittu jo 1970 -luvulta lähtien.

”Flow-kokemuksen tunnistaa siitä, että ajatus luistaa ja tiedostamaton mieli toimii taustalla. Kaikki palaset tuntuvat loksahtelevan paikoilleen. Flow voi löytyä kirjoittamisesta, lukemisesta tai vaikkapa, kun käyt kuuntelemassa hyvää konserttia. Kaikki toimii ja kaikki on siinä hetkessä.”

”Flow eli virtaus voi tuntua myös fyysisenä kokemuksena. Jotkut kuvaavat sen lämpimänä tunteena rinnassa tai erityisen elähdyttävänä kokemuksena. Olennaista on tunne kovasta haasteesta ja kokemus, että haasteeseen pystyy vastaamaan.”

Etsintäkuulutus: haetaan sisäistä motivaatiota

Työnteko tuntuu turhan usein rutiinipalavereissa istumiselta tai tutun ja turvallisen toiston suorittamiselta. Työilmapiirissäkin olisi parantamisen varaa. Petteri Kallio tietää keinot työn kokemuksen kohentamiseen.

”Tietotyöläisen kohdalla voi luetella kolme perusasiaa, joiden tulisi olla kunnossa. Ensimmäinen niistä on autonomia, eli työntekijän pitäisi pystyä vaikuttamaan oman työnsä sisältöön. Toinen on oman työn hallinta: osaan tämän duunin ja tässä on vielä mahdollisuuksia kehittyä. Kolmas pointti on työn merkitys. Kannattaa silloin tällöin kysyä itseltään, että miksi menen töihin, mikä merkitys työlläni on. Kun nämä kolme asiaa ovat balanssissa, alkaa löytyä sisäisen motivaation kanava ja sen jälkeen työntekijä ei tarvitsekaan muuta motivaatiota.”

Annostele flow harkiten

Flow-kokemus tuntuu tavoittelemisen arvoiselta, mutta miten hyvää virtausta voisi edesauttaa?

 ”On olemassa monia erilaisia tekniikoita flow-tilan saavuttamiseen. Niiden avulla voi analysoida, että kuinka tilan on saavuttanut ja palata siihen toistekin.”

”Yksi keino on laittaa kännykkään herätys kolmesta neljään kertaa päivässä ja kun puhelin hälyttää, niin kirjaa ylös mitä on tehnyt ja miltä tuntuu. Tällä keinolla voi palata siihen, että millaisessa tilanteessa on ollut lähimpänä flow-kokemusta ja tuunata työtä siten, että olisi niitä hyvää virtausta mahdollistavia tiloja. Joku tarvitsee kivan tilan, joku tarvitsee hyvää musiikkia ja joku voi saavuttaa sen bussissa”, Petteri Kallio kuvaa.

Yhtämittaiseen flow-huumaan ei ole tarkoitus pyrkiä. ”Flow aiheuttaa positiivista stressiä, jota sitäkin on syytä rajoittaa. Jatkuva palavalla intohimolla tehty työ voi polttaa loppuun.”

Toimii työssä ja parisuhteessa

Hyvän työmotivaation aakkoset löytyvät siis autonomiasta sekä työn hallinnasta ja merkityksestä. Myös työilmapiirillä on valtava vaikutus. ”Työyhteisössä tuhoavaa on valittamisen ilmapiiri, suuttumus ja vihamielisyys. Se, että ilmaistaan koko ajan, että en ole tyytyväinen tähän tai tähän asiaan. Näitä kun viljelee, niin kyllä saa kyytiä hyvä työilmapiiri. Varsinkin luovassa työssä latistaminen ja mitätöiminen tekevät aivoille hallaa ihan psykologisestikin”, Petteri Kallio kertoo.

Kallio antaa mainion vinkin positiivisen palautteen antamisesta. ”Me suomalaiset olemme huonoja antamaan positiivista palautetta. Hyvä nyrkkisääntö positiivisen ja negatiivisen palautteen suhteen on kuuden suhde yhteen eli kuusi positiivista ja yksi negatiivinen. Toimii myös parisuhteessa”, Kallio vinkkaa.

Työkaveria voi myös auttaa kohti flow-tilaa. ”Ratkaisukeskeisyys on kova sana, ei keskitytä ongelmiin vaan mahdollisuuksiin.”

Ihminen ei ole yksilö vaan suhdelo

Palataan vielä hyvän työvireen saavuttamiseen. Petteri Kallio siteeraa David Rockia, joka on lanseerannut yritysmaailmassa jo hyvin tunnetun SCARF-mallin.

”Ihminen voi työyhteisössä hyvin, jos muutamiin olennaisiin asioihin kiinnitetään huomiota. Ensimmäinen pointti on status eli asema. Kaikki on hyvin, jos työntekijän asema on vakaa ja matkalla mieluummin ylös kuin alaspäin. Toinen on ennustettavuus: jatkuvat yt:t ja organisaatiouudistukset luovat epävarmuutta. Kolmas on se jo esille nostettu autonomia ja neljäs tekijä on yhteenkuuluvuus.”

”Ihmiset haluavat olla mukana yhteisöissä. On sanottu, että ihminen ei ole yksilö vaan suhdelo. Ihminen hakee muista vertaista ja siksi palaute on äärimmäisen tärkeää. Viimeinen tekijä SCARF-mallissa on oikeudenmukaisuus.”

Pyöräile hyvää virtausta

”Itselleni flow-kokemus syntyy monesti silloin, kun ideoidaan uutta, harvemmin sitä syntyy EU-raporttia kirjoittaessa. Ideointipalaverit ja ideoiden heittely vastapelureiden kanssa, se on parasta flow-tilaa”, Petteri Kallio tuumaa.

Virtaustila voi hyvinkin löytyä kaikkialta muualta kuin työpöydän ääreltä. ”Polkupyöräily on sellainen laji, jossa ajatukset pääsevät hyvin liikkeelle.”