Mitä Juice etsi?
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Arkisto

Mitä Juice etsi?

3.9.2014

Teksti: Erika Suominen

Kuva: Joona Lonkila

Ja mahtoiko löytää? Kun kysymys on Juhani ”Juice” Leskisestä, löytyy paljon suuria ihailijoita, mutta myös niitä, jotka eivät hänen musiikkiaan ymmärrä.

Kun tilaisuus viedään kirkkoon, aina riittää epäilijöitä hänen musiikkinsa sopivuudesta sakraalitilaan.

Elokuun puolivälissä viime vuonna rovasti Hannu Komulainen ja vahvistettu Trio Heinäpää pohtivat hengellisyyttä Juicen teksteissä. Vuotta myöhemmin tuo sama porukka mietti, mitä Juice etsi?

Vanha tehtaankirkko Juankoskella täyttyi nytkin hyvän musiikin ystävistä ja Hannu Komulaisen ajatusten kuulijoista. Monta kertaa illan aikana heitettiin kysymys: mitä Juice etsi? Yhtä oikeaa vastausta ei löydetty – tai jokainen löysi oman vastauksensa.

Askeleen edellä

Juice oli aina askeleen edellä. Kun uskoi löytäneensä laulun jujun, niin jopa pilkisti uusi mahdollisuus seuraavan nuotin takaa.

Ryvetetty kyyhkynen sen aloitti, sitten kosketettiin Mimosan hipiää. Seuraavana oli Ekumeenisen jenkan vuoro. Monelle tuo laulu on pelkkää rienausta, mutta Juicen tietäen siinäkin kouraistaan syviä totuuksia. Hannu Komulainen kertoi, että jenkka syntyi vedon seurauksena.

”Juicen piti säveltää laulu, jossa on sana öylätti.”

 Viimeiseen värssyyn se sitten löytyi: Tuumi
Sebaot: ”Tuon kyllä raivaan pois, muuten vallata multa hän taivaan vois!” Sitten pastori tukehtui
öylättiin, ja kohtapa kirstua höylättiin!

Syvä armon ikävä

Myös soittajat, laulajat ja yleisö saivat pohtia, että mitä mahtoikaan Juice etsiä. Vahvistettu Trio Heinäpää; Raimo Torvinen, Jarmo Roininen, Juha Mylläri, Mari Koivusalo ja Matti Roininen antoivat omat vastauksensa: rakkautta, läheisyyttä, kosketusta, elämää, itseään.

Hannu Komulainen puolestaan kiteyttää asian omalla tavallaan.

”Juicella oli syvä armon ikävä, ihmisenä toteutumisen ikävä. Jumalaa ja naista hän ikävöi.”

Tilaisuus päättyi Juankosken kansallislauluun Juankoski here I come. Illan kahvit juotiin Ylösnousemuksen kirkon flyygelirahaston kartuttamiseksi.

Tilaisuuden järjestivät Juankosken Kulttuurihistoriallinen Seura ja Juankosken alueseurakunta. Tapahtuma oli osa Brynolfin päiviä.

Taas jäin monenlaista mietittävää sielun sopukkaan. Hienoja tekstejä, hyvää musiikkia, vahvoja tulkintoja.