Ripari on käänteentekevä kokemus
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Arkisto

Ripari on käänteentekevä kokemus

20.8.2014

Teksti ja kuvat: Rytkyn ykkösleirin riparilaiset

 

Rippikoulu on monelle nuorelle käänteentekevä kokemus. Viikon aikana syntyy uusia ystävyyssuhteita, hienoja keskusteluja ja kallisarvoisia muistoja. Rytkyn ykkösleirin riparilaiset ja isoset pitivät blogia leiripäiviensä tapahtumista ja tunnelmista.

”Monet meistä aloittavat riparin jo hyvissä ajoin odottamisen muodossa. Kaiken sen toivomisen ja oletusten luomisen jälkeen yksi viikko voi tuntua, ja tuntuukin hyvin lyhyeltä ajalta. Hätä ei kuitenkaan ole tämännäköinen, sillä ripariaikaa voi pitkittää ryhtymällä isoseksi.

Isoset ovat leireillä aina suuressa, ansaitussa asemassa. Isosen tehtäviin lukeutuu paitsi jonkinlaisen järjestyksen pito ja ohjaajien apukätenä toimiminen, niin myös oman opitun tiedon siirtäminen seuraaville. Rippikoulussa käsitellyt asiathan eivät asetu yhteen muottiin, ja jokainen kokeekin ne eri tavoin. Keskustelua syntyy, kun uudet ja vanhat mielipiteet kohtaavat.

Isoseksi kouluttautuminen on yksi monista pienistä suurista asioista, jotka kätkeytyvät rippileirin ja oikeastaan koko seurakunnan toiminnan kulisseihin. Siirtyminen leiriläisestä isoseksi avaa silmiä, ja monet aiemmin tutut asiat voi nähdä aivan uudessa valossa. Meininki koulutuskerroilla on rento mutta topakka – kyllä ne asiat käydään läpi. Näinhän se menee riparillakin.

Aina sanotaan, että riparilta mukaansa saa uusia ystäviä ja parhaita muistoja. Ja jos sen käy uudestaan ja uudestaan läpi vaikka joka kesä, niin voisihan sitä luulla, että ei sieltä enää mitään onkeensa ota. Mutta kyllä vain, ihmiset ja ystävät eivät näiltä leireiltä ainakaan kesken lopu, ja jos uusien muistojen hankkiminen tuottaa vaikeuksia, niin ainakin niitä vanhoja voi päivittää.

Jokainen leiri jättää siellä olleisiin omat jälkensä. Näitä jälkiä isoset siirtävät edelleen.”

”Torstain jumalanpalveluksessa saarnan aihe oli talentit ja niiden käyttö. Saarnasta opimme, että omia kykyjä pitäisi hyödyntää eikä piilottaa. Päivällisellä nautimme erittäin herkullista lihakeittoa. Osa pisti urheilulliset pelit pystyyn ja sillä välin toiset tutustuivat toisiinsa paremmin.

Tänään päivän skaban järjesti meidän ryhmämme. Siinä oli tavoitteena saada reikäisellä mukilla vettä astiasta toiseen mahdollisimman nopeasti. Tänäänkin on jo ehditty pelata sählyä ja beachvolleyta ja opiskella ahkerasti Raamatun sisältöä ja kirkkomusiikin historiaa.”

”Perjantaina kahvien jälkeen suuntasimme huikeaan raamikseen, jossa samaistuimme Tuhlaajapoikaan ja Laupiaaseen Samarialaiseen. Sen jälkeen pidettiin päivän jumis, jossa Petra piti koskettavan, ajatuksia ja tunteita herättävän saarnan.

Illalla pelattiin biitsiä ja futista. Tänään oli huippuaamu ja valittiin konfirmaatiolaulu, jota ei vielä paljasteta. Ruokailu oli hyvin opettavainen. Meidät jaettiin kolmeen pöytään sen mukaan, minkä värisen lapun sai kupista. Keltasella lapulla pääsi hienoon viiden hengen pöytään jossa oli hienot ruuat (alkupala, pääruoka ja jälkiruoka), sinisellä lapulla sai syödä riisiä kupista ja harmaalla lapulla sai vain vettä ja näkkileipää.

Tänään oli myös rakkaus-oppitunti, jossa kyselimme kysymyksiä vastakkaiselta sukupuolelta.”

”Eilen ohjelma jatkui ryhmätuntien jälkeen normaalisti. Illalla söimme kaikki yhteisessä pöydässä ranskalaisia, lihapullia ja jäätelökakkua. Kaikki pääsivät loppukokeesta läpi hyvällä menestyksellä. Iltaohjelmassa oli taas paljon huikeita esityksiä ja pelejä ja kaikki nauttivat olostaan. Iltaohjelman jälkeen tytön tylleröt lähtivät saunaan ja loput jäivät pelaamaan beachia. Eilen saimme valvoa poikkeuksellisen myöhään, osa katsoi peliä ja loput musisoivat ja osa vain chillaili. Tunnelma oli hieman haikea ja väsynyt. Aamu alkoi pakkailun merkeissä, kohta lähdemme syömään ja sen jälkeen kotia kohti. Voimme varmaan sanoa kaikkien puolesta, että leiri oli huikea.

Koko blogin voit lukea täältä.