Peruuttamaton tasa-arvoaskel
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Arkisto

Peruuttamaton tasa-arvoaskel

18.6.2014

Teksti: Matti Jantunen

Kuva: Tuija Hyttinen

Suomessa juhlittiin v. 2006 tasa-arvon merkkipäivää: Sata vuotta aikaisemmin Suomen naiset saivat äänioikeuden ensimmäisinä maailmassa.

Ennen vuotta 1906 valtiopäiville kokoontui neljä säätyä. Aatelissukujen, pappien ja opettajien, kaupunkien verolle pantujen porvareiden ja maaseudun manttaaliin pantujen maiden omistajien edustajat kokoontuivat kukin omaan ”kamariinsa”. Vaalikelpoisia olivat vain miehet, mutta aivan kaikki valitsijat eivät olleet miehiä.  Kaupunkien verolle pantuihin porvareihin ja talonomistajiin kuului myös naisia, omaisuuttaan hallitsevia leskiä, kuten Minna Canth.  Vaikka lähes kaikki valtiopäivämiesten valitsijat olivat miehiä, valtaosalla miehistä ei äänioikeutta ollut.

Miksi naisten äänioikeus toteutui ensimmäisenä Venäjän tsaarin hallitsemassa Suomessa? Valveutuneiden naisten poliittista liikehdintää ja oikeuksien vaatimuksia täällä toki esiintyi, mutta ei eurooppalaisessa verrannossa poikkeuksellisesti. Taustalla on jo keskiajan Ruotsin ainutlaatuisen tasa-arvoinen yhteiskunta. Keskeisin on kuitenkin Uno Gygnaeus, pappi ja tiedemies. Hän laati esityksen kaikille lapsille yhteisestä kansakoulusta, ajoi läpi kansakouluasetuksen ja perusti seminaarin. Se koulutti kansakoulunopettajiksi yhtäläisesti naisia ja miehiä aluksi Jyväskylässä, sittemmin Sortavalassa. Hänellä oli myös kiivaita vastustajia, mahtavimpana Snellman. Cygnaeus valvoi suunnitelmiensa toteutumisen kansakoulujen ylitarkastajana sekä kouluhallituksen jäsenenä.

Vielä 1906 vain osa lapsista pääsi kansakouluun. Ne olivat kuitenkin toimineet jo 40 vuotta. Miehet, jotka yleisestä ja yhtäläisestä äänioikeudesta v. 1906 päättivät, olivat kouluja käyneitä - monet kansakoulunsa yhdessä tyttöjen kanssa ja usein naisopettajien ohjaamina.  Peruuttamattoman tasa-arvoaskeleen oli ottanut jo edellinen sukupolvi. Naisten jättäminen ilman äänioikeutta olisi vuoden 1906 vallankumouksellisissa tunnelmissa ollut perin takaperoinen ja todellisuudelle vieras ratkaisu.

Entä meidän Suomen miesten äänioikeus? Me saimme yleisen äänioikeuden samana päivänä kuin naisetkin.  Milloinkahan tätä juhlittaisiin?