Hyvinvoinnin resepti: liikkeelle!
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Arkisto

Hyvinvoinnin resepti: liikkeelle!

18.6.2014

Teksti: Anne Heikkinen

Kuva: Bigstock

Kesä on mitä mainiointa aikaa lähteä liikkeelle. Suuntaa askeleesi tuoksuvaan metsään, pehmeälle lenkkipolulle tai kuumaan asfalttiviidakkoon ja anna liikkeen helliä sekä kehoa että mieltä.

Tällä reseptillä nimittäin paino pysyy kurissa ja verenkiertoelimistö timminä. Samalla huollat aivoterveyttäsi ja pidät huolta siitä, että ajatus pysyy skarppina myös iäkkäänä.

Liikunnan harrastaminen suojaa kaiken muun hyvän lisäksi dementiaan sairastumiselta. Erityisesti liikuntaa voi suositella keski-ikäisille ylipainoisille henkilöille, sillä tuoreen tutkimuksen mukaan heillä liikunnan hyödyt ovat selvästi suurempia kuin muilla. Liikunta on hyväksi aivoille, vaikka paino ei putoaisikaan.

”Tässä tutkimuksessa haluttiin tarkastella sitä, ovatko liikunnan hyödyt samanlaisia eri ryhmillä. Vaikuttaako keski-iän lihavuus, hyötyvätkö miehet ja naiset liikunnasta samalla tavalla, ja entä jos on tiettyjä perinnöllisiä muistisairauksien riskitekijöitä, saadaanko silti samat hyödyt”, kertoo dosentti Anna-Maija Tolppanen Itä-Suomen yliopiston CAIDE- eli Cardiovascular Risk Factors, Aging and Incidence of Dementia -tutkimuksesta.

Tulokset ovat varsin yksiselitteisiä ja kovin lohdullisia.

”Liikunta on universaalisti hyödyllistä eli kaikki hyötyvät”, Tolppanen vakuuttaa.

Monipuolisuus on valttia

Yhteinen kävelylenkki puolison kanssa tai kahvakuulatreeni ystäväporukassa on mitä mainiointa aivoliikuntaa.

”Ei voida unohtaa liikunnan sosiaalista merkitystä. Senkin tiedetään suojaavan omalta osaltaan muistin heikkenemiseltä”, Anna-Maija Tolppanen summaa.

Eikä koskaan ole liian myöhäistä aloittaa oman voinnin ja kunnon mukaista liikuntaa, sillä myös keski-iän jälkeen aloitetun liikuntaharrastuksen on havaittu suojaavan dementialta. ”Toivoisin kovin, että tämä näkyisi myös käytännön työssä ja toimissa vanhustenhoidossa”, Tolppanen heittää.

Mutta millainen liikunta keski-iässä suojaisi parhaiten vanhuusiän muistisairauksilta? Tähän ei Tolppasen mukaan ole vielä yksiselitteistä vastausta.

”Tutkimuksellisesti tätä ei ole vielä pystytty osoittamaan. Näyttää siltä, että kannattaa pelata varman päälle ja noudattaa vaikkapa UKK-instituutin liikuntasuosituksia. Liikuntapiirakka on hyvä apuväline oman liikkumisen suhteen. Kestävyysliikuntaa ja voimaharjoittelua voi suositella ja ikääntyneille erityisesti myös tasapainoa ylläpitävää ja parantavaa liikuntaa”.

Hyötyliikunta kunniaan

Terveysliikuntasuosituksen mukaan aloittelijalle ja terveysliikkujalle riittää reipas liikkuminen vähintään kaksi ja puoli tuntia viikossa. Hyviä kestävyyskuntoa kohottavia liikunnan muotoja ovat esimerkiksi pyöräily, kävely, vesijuoksu tai kuntouinti. Eikä unohtaa voi arki- ja hyötyliikuntaakaan, nimittäin kotona ja puutarhassa touhuaminenkin kohentaa kuntoa.

Kestävyysliikunnan lisäksi kroppa halajaa lihaskuntoa kohentavaa sekä liikehallintaa ja tasapainoa kehittävää liikettä. Yksi mainio esimerkki liikehallintaa ja tasapainoa kohentavasta liikuntamuodosta on tanssi. Siispä suuntaa askeleesi kohti kesäisiä tanssilavoja!

Elinikää ja elämänlaatua

Dementian ja erityisesti Alzheimerin taudin taustalla vaikuttaa perinnöllinen alttius, jonka tarkkaa tautimekanismia ei vielä ole selvitetty. Liikunta näyttäsi kuitenkin neutraloivan perinnöllisesti saadun sairastumisriskin merkitystä.

 ”Liikunnalla oli sama hyvä vaikutus riippumatta siitä, oliko tutkittavalla tiettyä huonoa altistavaa geeniä tai ei”, Anna-Maija
Tolppanen toteaa.

Kuinka siis ottaa vinkistä vaari ja edistää terveyttä niinkin helpolla ja halvalla tavalla kuin liikunnalla?

”Jos meillä olisi mikä tahansa ravintolisä tai lääke, jolla olisi näin hyvät vaikutukset madaltaa syöpäriskiä sekä sydän- ja verisuonitautiriskiä, pidentää elinikää ja parantaa elämänlaatua, niin se lääkefirma olisi hyvin tyytyväinen itseensä.”

”Ehkä tällainen aktiivisuutta vaativa asia on hankalammin toteutettavissa kuin se, että käydään hakemassa purkki ja syödään pillereitä”, Tolppanen pohtii.

 

CAIDE-tutkimuksen osallistujat poimittiin satunnaisesti Pohjois-Karjala projektin ja FINMONICA-tutkimuksen väestöotoksiin vuosina 1972, 1977, 1982 tai 1987 osallistuneista, tuolloin noin 50-vuotiaista henkilöistä.

Tässä liikuntatutkimuksessa oli mukana 1432 Kuopion ja Joensuun alueella asuvaa henkilöä, jotka osallistuivat tutkimuksen seurantakäynneille vuosina 1998 ja 2005–2008

Itä-Suomen Yliopiston neurologian yksikössä toteutetun tutkimuksen tulokset on julkaistu Alzheimer’s & Dementia- lehdessä.