Cantate – Laulakaa
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Arkisto

Cantate – Laulakaa

14.5.2014

Teksti: Anna-Maija Hella

Sunnuntain profetia, kuten monet muutkin Vanhan testamentin runolliset kirjat, on tulvillaan kauniita kielikuvia luonnosta. Ne kertovat Luojan suurista teoista, mutta myös ihmiselämän hädästä ja vaaroista. Jesaja puhuu rauhan niityistä ja hedelmätarhojen sadosta, autiomaasta ja suurista metsistä.

Autiomaahan liittyy Raamatussa usein uhkaavia mielikuvia. Moni Raamatun henkilö on elänyt ainakin jonkin aikaa autiomaan hiljaisuudessa tehtäväänsä valmistautumassa. Kirkkotaiteessakin autiomaa kuvaa perin ankeaa maisemaa.  Autiomaassa vallitsee kuivuus, hedelmättömyys ja kuolema. Elämän uusi alku syntyy sinne, missä Jumalan tuuli puhaltaa ja uusi taimi versoo kuivaan maahan. Silloin autiomaa muuttuu hedelmätarhaksi. Näin näki Jesaja, kun hän puhui aikansa ihmisille. Pitkän pakkosiirtolaisuuden ajan jälkeen oli koittava vapauden ja uuden rakentamisen aika. Näin todella tapahtui pian. Profeetan sanat toteutuivat. Mutta näissä Jesajan kirjan sanoissa on lohdutus myös meille tänä päivänä, elämän kipujen keskellä kamppaileville ihmisille.

Kristityn vaellus ei ole useinkaan lepäilemistä virvoittavien vetten äärellä. Eikä luvattuja hedelmätarhoja aina näy edessämme. Kuljemme joskus autiomaassa, jossa päivisin on ”polttavan kuumaa ja öisin kylmää ja pimeää”. Se voi olla pimeyttä, jossa silmämme kadottavat hetkeksi uskon näköalan. Jumalakin tuntuu hukkuvan siihen pimeyteen.

Jeesus valmistautui julkiseen työhönsä paastoamalla autiomaassa. Sinne hän kutsuu joskus myös meitä seuraajiaan. Ei kuitenkaan yksin, sillä hän on siellä kanssamme. Jesaja puhuu luottamuksesta, joka kasvaa autiomaahan, kun Jumalan Henki saa puhaltaa kuivuuteen. Ehkäpä vain autiomaassa voimme oppia luottamaan uudella tavalla Jumalan armoon ja elämään yksin hänen varassaan. Jumala ei unohda etsivää sielua. Hän virvoittaa ajallaan ja antaa sateen.

Sunnuntain aihe on ”Cantate – laulakaa!” Täällä ajassa meitä kehotetaan kulkemaan laulaen. Joskus laulumme hiljenee, mutta jonain päivänä se taas voimistuu. Kerran koko luomakunta puhkeaa uuteen elämään ja täydellinen ilo alkaa, kun saamme käydä Taivaan iloon. Sinne huolettomille leposijoille Jeesus meitä saakoon olla johdattamassa.

 

ANNA-MAIJA HELLA
Kallaveden seurakunnan pastori

Näin on oleva, kunnes meihin tulee korkeudesta henki.

Silloin autiomaa muuttuu hedelmätarhaksi

Silloin autiomaassa asuu oikeus ja vanhurskaudella on majansa hedelmätarhojen keskellä. Ja vanhurskauden hedelmänä on oleva rauha. Siitä kasvaa levollinen luottamus, turvallisuus, joka kestää iäti.

Minun kansani saa asua rauhan niityillä, turvallisissa asuinpaikoissa, huolettomilla leposijoilla.

Metsää kaatuu lakoon, kaupunkeja sortuu maahan, mutta te onnelliset, te saatte kylvää kaikkialle, missä vesi kostuttaa maan, saatte päästää härkänne ja aasinne vapaasti kulkemaan laitumilla.