Korjata vai myydä?
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Arkisto

Korjata vai myydä?

14.5.2014

Teksti: Heli Haring

Kuva: Tuija Hyttinen

Seurakunnat ovat haastavassa tilanteessa kiinteistöjensä kanssa.

Ei ole montakaan vuosikymmentä siitä, kun seurakunnille rakennettiin ahkerasti uusia kirkkoja ynnä muita tiloja. Tänään on toisin. Kuopion seurakuntayhtymän nykyisen kiinteistöstrategian mukaan kullekin seurakunnalle riittäisi toimitiloiksi kirkko ja seurakuntatalo.

”Kirkollisten rakennusten rakentaminen ja myös ylläpitäminen on kallista. Nythän suuntauksena on se, että kustannuksia pitää karsia”, tänä keväänä eläkkeelle jäänyt Kuopion seurakuntayhtymän kiinteistöpäällikkö Martti Sutinen selvittää.

Hän ehti olla virassaan 37 vuotta ja on nähnyt seurakuntien kiinteistöpuolen monenlaiset vaiheet.

”Urani aikana on yhtymän alueella rakennettu kolme kirkkoa ja kahdeksan seurakuntataloa.”

”Toisaalta menneiden vuosien varrella on myyty seitsemän seurakuntataloa, kolme leirikeskusta, kolme pappilaa ja yksi kanttorila.”

”Saman kaavan mukaan on menty muissakin maamme seurakunnissa.”

Rakennusbuumin aikaa

Kun Sutinen aloitti virassaan vuonna 1977, ei seurakunnilla ollut kovinkaan paljon kiinteistöjä.

”Silloin rakennusbuumi oli vasta alkamassa.”

”Tuolloin esimerkiksi Puijon kirkko oli rakenteilla. Keskusseurakuntatalon rakentaminen puolestaan käynnistyi seuraavana vuonna.”

Uudisrakentamisen tarve vähentyi vasta 2000-luvun alkupuolella.

”Viimeisimpiä uudisrakennuksia taitaa olla Petosen seurakuntatalo, joka valmistui vuonna 2000.”

Vuosituhannen vaihteen jälkeen on keskitytty olemassa olevien kiinteistöjen korjaamiseen.

”Minun aikanani merkittävimmät peruskorjaukset tehtiin Ison hautausmaan kappeleissa, sekä Hirvijärven ja Rytkyn leirikeskuksissa.”

”Monia korjaushankkeita on myös jouduttu pistämään jäihin säästösyistä.”

Poukaman leirikeskuksen rantasauna paloi vuosia sitten ja sen tilalle rakennettiin uusi.

”Tarkoituksena oli tehdä vain pieni sauna, mutta sitten ilmeni tarvetta isommalle kokoontumistilalle. Päätettiin toteuttaa isompi vaihtoehto.”

”Se osoittautuikin vuosien myötä hyväksi ratkaisuksi, sillä Poukamassa on nykyään paljon erilaista toimintaa.”

Myyminen hankalaa

Sutisen mukaan nyt eletään kiinteistökaaren niin sanottua kolmatta vaihetta. Talouden tasapainottamisen vuoksi useita rakennuksia on pistetty myyntiin.

”Tälläkin hetkellä Kuopion seurakuntayhtymällä on myyntilistalla kymmenen kiinteistöä.”

Kiinteistöjen myyminen ei kuitenkaan ole mikään helppo tehtävä.

”Monet seurakuntien rakennukset on suunniteltu ja rakennettu tiettyä käyttöä varten, joten niille on hankalaa löytää ostajia. Siksi myös hintataso on jäänyt alle todellisen arvon.”

Sutinen tietää silti joitakin esimerkkejä, joissa kohteelle on löytynyt oiva ostaja.

”Inkilänmäen seurakuntatalo myytiin Kuopion Työterapiselle yhdistykselle ja mielestäni tämä kauppa meni ihan oikeaan osoitteeseen.”

”Samaten onnistunut ratkaisu oli Männistön vanhan kirkon päätyminen katoliselle kirkolle. Näin rakennus kuitenkin säilyy kirkollisessa käytössä.”

”Pappilat taas ovat päätyneet yksityisille ostajille, jotka yleensä ovat arvostaneet rakennusten historiaa ja henkeä.”

Kirkkojen ja seurakuntatalojen myynti on ymmärrettävästi harmittanut monia seurakuntalaisia.

”Onhan sitä kritiikkiä tullut. Varsinkin Inkilänmäen seurakuntatalon ja Päivärannan kirkon myynti tuntui olevan kova pala.”

”Ihmiset ovat silti lopulta hyvin ymmärtäneet, kun heille on selitetty perusteet.”

”Ja nythän esimerkiksi Poukamaan on kovasti tykästytty. Sinnehän siirrettiin Päivärannan kirkon monet toiminnot.”

Liitokset sekoittavat pakkaa

Kun rakennuksia on saatu myytyä alta pois, on niitä ilmaantunut toista kautta lisää.

”Seurakuntaliitokset ovat viime vuosina tuoneet yhtymälle taas uusia kiinteistöjä.”

”Pelkästään Järvi-Kuopion myötä saatiin seitsemän kirkkoa lisää. Ensi vuoden alussa Maaninka tuo oman lisänsä.”

Kirkkojen myynti on osoittautunut lähes mahdottomaksi, joten niiden suhteen on täytynyt miettiä toisenlaisia, säästöihin tähtääviä ratkaisuja.

”Esimerkiksi Tuusniemellä päädyttiin hyvään ratkaisuun. Seurakuntatalo remontoidaan ja sen sali muutetaan kirkkotilaksi, jolloin varsinainen kirkko voidaan jättää kesäkäyttöön.”

”Pelkästään kesäkäytössä pitäminen säästää lämmityskuluja ja monien vanhempien kirkkojen kohdalla se voisi olla järkevä vaihtoehto.”

Kaksi kirkkoa remonttiin

Kiinteistöasioista Sutinen ei pääse eroon eläkkeelläkään, siitä pitävät huolen Pihtiputaalla sijaitsevan kotipaikan ja Tervon kesämökin kunnostamispuuhat ja metsänhoito.

”Seuraan varmasti jatkossakin mielenkiinnolla seurakunnan kiinteistökuvioita. Ei se kiinnostus eläkkeeseen pääty.”

Sutisen seuraaja Petri Rautio aloitti virassaan huhtikuun alussa ja hyppäsi heti liikkuvaan junaan.

”Päällimmäisinä tässä ovat konkretisoitumassa Alavan ja Tuomiokirkon remontit”, Rautio kertoo.

”Alavasta on nyt tarjouskilpailut meneillään ja kesäkuun alussa valtuusto päättää lopullisesti remontin alkamisesta. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, remontti alkaa heinäkuussa.”

”Tuomiokirkon remontti puolestaan on käynnistymässä ensi vuoden alussa. Silloin keskustan alueel­la on kaksi kirkkoa hetken aikaa pois käytöstä.”