Matkalla KokoNaiseksi
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Arkisto

Matkalla KokoNaiseksi

2.4.2014

Teksti: Heli Haring

Kuva: Tuija Hyttinen

Päihteiden maailma viettelee yhä enemmän myös naisia.

”Alkoholistiurani oli lyhyt, mutta nopea ja rankka. Kävin ihan kunnolla pohjalla”, Taru Määttä kertoo mikrofoniin Kuopion keskusseurakuntatalolla suuren yleisön edessä.

”Kokeilin juomista esimmäisen kerran 15-vuotiaana. Silloin homma ei kuitenkaan vielä lähtenyt käsistä.”

Määttä tuli äidiksi 20-vuotiaana ja kärsi synnytyksen jälkeisestä masennuksesta. Hän jäi myös aika pian yksin lapsensa kanssa.

”Varmasti monenlaiset stressaavat asiat johtivat siihen, että alkoholi alkoi maistua yhä paremmin.”

Taru Määtän tarina kuultiin naisten päihdetyön päivän KokoNaiseksi-tapahtumassa maaliskuussa.

Irti häpeästä

Tällä hetkellä Määttä on elämäänsä tyytyväinen uusperheen äiti.

”Pyöritän puolisoni kanssa perhearkea, johon kuuluu yhteensä seitsemän lasta. Lisäksi toimin lähihoitajana vanhustyössä.”

Takana ovat ne viinan sumentamat ajat, jolloin tasapainoisesta perhe-elämästä ei ollut tietoakaan.

”Pahimmassa vaiheessa lapseni otettiin huostaan.”

Stoppi juomiselle tuli vuonna 2008, kun Määttä huomasi olevansa raskaana.

”Silloin pyysin apua ja pääsin päihdekuntoutukseen.”

”Rukoilin myös paljon, koska halusin saada Jumala-suhteeni kuntoon.”

Jotain Määtän päättäväisyydestä kertoo se, että yhtään repsahdusta ei ole raitistumispäätöksen jälkeen tullut.

”Aika hiljattain sellainen kyllä oli lähellä. Olin kinastellut puolisoni kanssa ja lähdin jäähdyttelemään tunteitani kävelylenkille. Matkan varrella oli baari ja hetken aikaa mietin, että menisinkö vetämään pään täyteen. Siitäpähän saisivat kaikki.”

Kiusaus ei kuitenkaan saanut erävoittoa.

”Mietin, mitä kaikkea minulla on pelissä. Repsahtamalla voisin aiheuttaa paljon pahaa itselleni ja läheisilleni. Käännyin takaisin kotiin.”

Määttä haluaa kertoa kokemuksistaan avoimesti.

”Häpeä näiden asioiden yltä ei häviä, jos niistä ei uskalla puhua omalla nimellään ja kasvoillaan.”

”Haluan esiintymiselläni rohkaista myös päihdekuntoutujien kanssa työskenteleviä. Tosi hankalakin tapaus voi kuntoutua selville vesille.”

Märkä sukupolvi

Viime aikoina on havahduttu myös ikääntyvien ihmisten kasvaneeseen päihteiden käyttöön. Puhutaan jopa sodan jälkeen syntyneestä suuresta, ”märästä sukupolvesta”.

”Heidän lapsuudessaan vallitsi alkoholimoralismin ilmapiiri, mutta nuoruuttaan he elivät 60-luvun liberaalissa ympäristössä”, ikääntyneiden päihdetyön koordinaattori Marja-Liisa Laapio Sininauhaliitosta selvittää.

”Tuolloin luettiin lehdistä alkoholia hehkuttavia mainoksia. Esimerkiksi keskikaljaa mainostettiin ravitsevaksi ja virkistäväksi juomaksi, joka sopii myös naisille.”

”Sodanjälkeisen ikäpolven naiset halusivat kyseenalaistaa aikaisempien sukupolvien elämäntavan ja ihanteet käyttämällä päihteitä.”

Toisaalta lapsuusvuosien alkoholimoralismi on jäänyt tiukasti selkäytimeen.

”Ongelmakäyttö salataan huolellisesti. Onkin varsin haasteellista tunnistaa päihdeongelma hyvin hoidetun habituksen takaa.”

Laapion mukaan ikääntyneiden liiallista alkoholinkäyttöä ei voida osoittaa ongelmaksi samoilla perusteilla kuin nuoremmilla.

”Monet ajattelevat, että onko sillä enää mitään väliä, mitä loppuelämällään tekee. Työtkään eivät enää juomisesta kärsi.”

”Ikääntyneiden päihdetyössä pitäisikin ottaa tavoitteeksi voimavarojen vapauttaminen ja niiden muuttaminen hyvinvoinniksi.”

”KokoNaiseksi-tapahtuma sai paljon positiivista palautetta”, järjestelyissä mukana ollut Stina Malinen iloitsee.

Monenlaista tukea tarjolla

”Päihteiden käyttö otetaan nykyään helpommin puheeksi asiakastapaamisissa. Teema ei enää ole niin tabu”, diakoni Stina Malinen Kuopion seurakuntien diakoniakeskukselta kertoo.

”Me teemme tiivistä yhteistyötä eri viranomaisten kanssa ja ohjaamme tarpeen vaatiessa asiakkaitamme avun piiriin.”

Malisen mukaan seurakunta voi tarjota päihdeongelmaisille henkistä, hengellistä ja taloudellista tukea. Myös erilaisia retkiä ja leirejä järjestetään.

”Syksyllä on alkamassa Huomaa lapsi -toiminta perheille, joissa päihteet vaikuttavat perheiden elämään ja keskinäisiin ihmissuhteisiin. Toiminta järjestetään yhteistyönä Kuopion seurakuntien, kaupungin, Ensikotiyhdistyksen ja Päihdepalvelu Hemman kanssa.”

KokoNaiseksi-tapahtuman järjestelyistä vastasivat Kuopion seurakuntayhtymän lisäksi Kuopion ja Lapuan hiippakunnat sekä Sininauhaliitto.