Tasa-arvoisen Pohjolan alku
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Arkisto

Tasa-arvoisen Pohjolan alku

19.3.2014

Ensimmäisen julistuksen ihmisten yleisestä tasa-arvosta esitti Paavali (Matt. 7:12). Kansalaisten oikeudellinen ja poliittinen tasa-arvo jäi kuitenkin vieraaksi, ylhäisemmän ja vahvemman etuoikeus itsestään selväksi vielä vuosisadoiksi Paavalin julistuksen jälkeen.

Suomalaisille merkittävimmän seuraavan tasa-arvoaskeleen otti 1200 vuotta myöhemmin Ruotsin ensimmäinen kuningas, Birger-jaarli. Hänen maanlakinsa turvasivat kansalaisen omaisuuden (kotirauha), häiritsemättömän matkan kirkkoon (tapaamispaikalle – kirkkorauha), mahdollisuuden viedä rikos- ja riita-asiansa oikeuden käsiteltäväksi (käräjärauha) sekä perheen koskemattomuuden (naisrauha). Hän myös kielsi nk. jumalantuomiot, jossa syyllisyyttä selvitettiin esim. katsomalla polttaako hehkuva rauta syytetyn käden, lakkautti orjuuden ja sääti perintölain, jonka mukaisesti sisar peri puolet siitä mitä veli.

Samalta ajalta, v. 1215, on myös Englannin Magna Cartha. Se kuitenkin rajoitti vain kuninkaan oikeuksia aatelisiin ja katoliseen kirkkoon nähden – kansalle se ei luvannut mitään. Seuraavien vuosisatojen ajan Euroopan pelloilla työskentelivät maaorjat, Pohjolan pelloilla itsenäiset talonpojat. Vaikka Ruotsin kuninkaan alamaisten yhtäläiset oikeudet jäivät kauas nykyisistä, ne olivat koko muuhun Eurooppaan verrattuna satoja vuosia aikaansa edellä. Niinpä, kun tsaari Aleksanteri I myönsi v. 1809 Suomen suuriruhtinaskunnalle erioikeuden jättää Ruotsin v. 1734 laki voimaan, asian pysyvää merkitystä meille suomalaisille on vaikea yliarvioida. Ilman sitä Suomi olisi itsenäistynyt v. 1990.

Ruotsin 1734 lakiin viittaa myös Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden Maaherra: ”Laki, ennen mua syntynyt, myös jälkeheni jää”.

Merkittävimmät seuraavat tasa-arvoaskeleet otettiin 1700-luvun lopulla Pennsylvanian Philadelphiassa ja Pariisissa. Amerikassa niiden perusta oli vahvasti protestanttinen, Ranskassa ne otettiin kuningasta ja katolista kirkkoa vastaan.

 

MATTI JANTUNEN

tutkimusprofessori emeritus, Kuopio