Afrikka muutti suunnitelmat
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Arkisto

Afrikka muutti suunnitelmat

19.3.2014

Teksti: Heli Haring

Kuva: Kaisa Väkiparta

Matka Sierra Leoneen sai Meri Parkkisen katsomaan tulevaisuuteen uusin silmin.

Minna Canthin lukion abiturientilla on parhaillaan meneillään se viimeinen suuri ponnistus – ylioppilaskirjoitukset. Tavoitteena on painaa päähän valkolakki tänä keväänä. Sen jälkeiset suunnitelmatkin ovat jo selvillä.

”Olen pistänyt papereita useampaankin yliopistoon kulttuurintutkimuksen koulutusohjelmaan. Haluaisin työskennellä joskus kehitysmaissa”, Meri kertoo.

Vielä viime syksyyn saakka ilmaisutaitopainotteista lukiota käyvä Meri haaveili näyttelijän ammatista.

”Aion hakea myös teatteriopintoihin Tampereelle, mutta enemmän minua nyt kiinnostaa tuo kulttuurintutkimus.”

Yksitoista päivää marraskuussa Afrikan Sierra Leonessa sai Merin urahaaveet muuttumaan.

Kilpailun kautta maailmalle

Viime keväänä Suomen Pakolaisapu järjesti Nuoret maailmalle -kilpailun, johon Meri osallistui yhdessä ystävänsä Aku Lahden kanssa.

”Tekemämme video pääsi kymmenen parhaan joukkoon. Palkkiona oli matka johonkin Suomen Pakolaisavun kohdemaista.”

”Toivoin pääseväni juuri Sierra Leoneen ja onneksi toive toteutui. Aku puolestaan matkusti Thaimaahan.”

Kaikkiaan maailmalle lähti kymmenen nuorta eri puolilta Suomea.

”Monet olivat tehneet reppureissuja kaukomaille. Itse olin matkustanut vain Euroopassa, joten hiukan mietitytti, että olenko ihan untuvikko.”

”Toisaalta ajattelin, että se voi olla hyväkin juttu. Kokemattomampana katsoo ehkä asioita toisella tavalla ja huomaa jotain sellaista, jota kokeneemmat eivät noteeraa.”

Matkaa edelsi koulutus, jossa perehdyttiin muun muassa Suomen Pakolaisavun toimintaan ja paikalliseen kulttuuriin.

”Ilman sitä edessä olisi varmasti ollut melkoinen kulttuurishokki.”

”Edellisenä vuonna kohdemaissa vierailleet nuoret kävivät myös kertomassa kokemuksistaan. Sierra Leonessa tosin ei ollut kukaan käynyt aikaisemmin.”

Mokaaminen jännitti

Ennen matkaa monet tuttavat kyselivät eikö Meriä yhtään pelota lähteä. Afrikassahan voi kuulemma saada vaikka minkälaisen taudin tai joutua ryöstetyksi.

”En osannut pelätä moisia. Rikollisuuden uhriksi voi joutua myös kotinurkillaan. Lisäksi luotin rokotuksiin ja malarialääkityksiin.”

”Eniten minua jännitti, että mokaan jollain tavalla ja pilaan koko Suomen Pakolaisavun maineen”, Meri nauraa.

Noloilta tilanteilta ei erilaisessa kulttuurissa aivan kokonaan vältytty.

”Ikää kysyttäessä sikäläiset ihmiset menivät helposti hämilleen ja keksivät hätäisesti vastauksen. Sittemmin kuulin, että on epäkohteliasta kysyä ikää, koska useimmat ihmiset eivät sitä tiedä.”

Merin lisäksi matkaseurueeseen kuului kaksi muuta suomalaisnuorta ja Suomen Pakolaisavun tiedotuspäällikkö.

”Kävimme joka päivä vierailuilla eri koulutuspaikoissa, haastattelimme ihmisiä ja teimme videopätkiä.”

Meriä liikutti erityisesti se, miten äärettömän onnellisia monet olivat päästyään kouluun.

”Ihmiset ovat siellä myös hyvin sisukkaita. He lähtevät tienposkeen myymään vaikka sitä ainoaa limpparitölkkiään, jos mitään muuta eivät keksi.”

Tarinoita sisällissodasta

Matkallaan Meri kohtasi kaksi naista, jotka tekivät häneen suuren vaikutuksen. Toinen heistä oli ompelijaksi opiskeleva Lucy, jonka kertomukset Sierra Leonen sisällissodasta olivat pysäyttäviä.

”Itselläni ei ole isovanhempia, joilta olisin kuullut heidän sotakokemuksiaan. Siksi Lucyn tarinat koskettivat aivan erityisellä tavalla.”

”Nyt Lucy iloitsee saamastaan opiskelupaikasta ja vallitsevasta rauhasta.”

Massah B. Lamina puolestaan oli naisasianainen, joka valotti Merille millaista on elää naisena patriarkaalisessa kulttuurissa.

”Jos mies ei ole tyytyväinen vaimonsa käytökseen, hänellä on oikeus käyttää väkivaltaa tätä kohtaan.”

”Massah oli itse eronnut miehestään ja hankkinut koulutuksen. Hän yrittää lanseerata koulutuksen merkitystä muillekin naisille, koska se on avain parempaan elämään. Tällä hetkellä monien sikäläisten naisten ainoa päämäärä on saada mies.”

Sierra Leone opetti Meriä arvostamaan sitä, mitä meillä täällä on.

”Olen vankkumaton tasa-arvon kannattaja ja tajusin, että Suomessa tämäkin asia on todella hyvällä tolalla. Siitäkin huolimatta, että naisten euro on edelleen 80 senttiä.”

Iloista ekumeniaa

Sierra Leonessa valtaosa ihmisistä on kristittyjä ja muslimeita.

”Uskonnollisuus oli siellä tosi tärkeää. Mutta sillä ei niinkään tuntunut olevan väliä kumpaanko uskontokuntaan kuuluit.”

”Kouluissakin luettiin aamuisin ihan sulassa sovussa sekä kristillinen, että islamilainen rukous.”

Merin mukaan oli aivan tavallista, että vierailijoilta kysyttiin mikä heidän uskontonsa on.

”Kun kerroimme eräälle kysyjälle, että jotkut suomalaiset eivät usko lainkaan Jumalaan, hän nauroi katketakseen. Se oli hänen mielestään jotain käsittämättömän hassua.”

Matkaseurue pääsi myös osallistumaan paikalliseen kristilliseen jumalanpalvelukseen.

”Se oli hauska ja erikoinen kokemus. Ihmiset tanssivat ja lauloivat läpi seremonian. Tunnelma kirkossa oli hyvin iloinen.”