Kirkko myrskyssä
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Arkisto

Kirkko myrskyssä

Kirkosta päiväkotien ylläpitäjä vai entistä tiiviimpi hengellinen yhteisö?

Tulevaisuuden kirkko näyttää olevan myrskyssä ”kuten se on oikeastaan aina ollutkin, eihän se uutinen ole”, todettiin Kirkko myrskyn silmässä -teologisessa symposiumissa Joensuussa helmikuun lopulla.

Entinen Helsingin Sanomien päätoimittaja Mikael Pentikäinen ehdotti Joensuussa symposiumissa ja sittemmin Espoon hiippakuntavaltuustossa, että kirkon pitäisi perustaa päiväkoteja, vanhainkoteja ja iltapäiväkerhoja. Kirkon varhaisemmista vaiheista ja nykyään katolisesta kirkosta tutusta sosiaalisesta työstä tuloutettaisiin kirkolle varoja, joilla voitaisiin kattaa kirkon työntekijöiden eläkkeet tulevaisuudessa.

”Taustalla on sen tosiasian tunnustaminen, että julkinen valta joutuu sopeuttamaan kulujaan, mistä kärsivät monet pienet, köyhät, vanhat ja sairaat. Raha ei valitettavasti riitä kaikkiin nykyisiin palveluihin. Voi käydä niin, että yhä useampi tarvitsee paljon enemmän kirkon apua. On tärkeää, että kirkko on valmis auttamaan, jos ja kun apua tarvitaan”.

Tällainen sanojen ja tekojen kirkko pitää Pentikäisen mukaan esillä sanomaansa, mutta samalla hyvää tekemällä auttaa ihmisiä:

”Se on kirkko, joka taistelee jäsenmääränsä puolesta siirtämällä enemmän voimaa etulinjaan tukemaan ihmisiä”.

Avoin keskustelupaikka

Taistelu oli monissa Karjalan teologisen symposiumin luennoissa ja paneelikeskusteluissa sisäänrakennettuna, olihan aiheena Kirkko myrskyn silmässä. Teemoiksi monen taustaorganisaation yhteistapahtumaan olivat valikoituneet mm. seksuaalisuus, herätysliikkeet ja Raamattu, joiden tiimoilta ainakin julkisessa keskustelussa sanan säilät heiluvat. Miksi nämä teemat, kymmenen vuotta Karjalan teologisen seuran puheenjohtajana toiminut professori Paavo Kettunen?

”Pyrimme nostamaan itse esiin asioita, jotka ovat keskustelua herättäviä ja mediaa kiinnostavia joka tapauksessa. Haluamme tarjota avoimen keskustelupaikan, jossa pohdinta on kaikille mahdollista ja jossa on mukana paljon ammattilaisia. Sellaista ei oikein kirkolla ole ja kokemukset siitä ovat olleet rohkaisevia.”

Runsas osanotto kaksipäiväiseen seminaariin kertoo, että ensimmäistä kertaa mukana oleville keskustelukanaville on tilausta. Seksuaalisuuskeskusteluissa juuri eduskuntakäsittelyyn tullut ehdotus tasa-arvoiseksi avioliittolaiksi ei noussutkaan keskiöön vaan seksuaalisuutta käsiteltiin yleisemmin, voimavarana. Yllättäen suosituimmaksi 250 osallistujan tapahtumassa nousi raamattukäsityksiä pohtiva paneelikeskustelu, jossa erilaisia näkemyksiä edustivat Luther-säätiön pastori Juhana Pohjola, Kuopion tuomiokapitulin hiippakuntadekaani Sakari Häkkinen ja dosentti, Savonlinnan evankelis-luterilaisen seurakunnan kirkkoherra Sammeli Juntunen.

Keskustelua seuraavalle ei voinut jäädä välittymättä se ihmetys, että kirkon sisällä tulkintojen erot olivat suuret eivätkä niiden lähtökohdat ja kieli tuntuneet kohtaavan. Sen sijaan perinteinen raamattukäsitys oli hyvin liki Luther-säätiön käsityksiä, mutta Luther-säätiön asema näyttää olevan kirkon ulkopuolella.

Mistä tämä kertoo, mihin suuntaan kirkossa ollaan menossa? Miltä näyttää tulevaisuuden kirkko?

Kysymys ei saa innostunutta vastakaikua: muutoksista näyttää olevan vaikea puhua. Piispat Seppo Häkkinen, John Wikström ja Jari Jolkkonen vakuuttavat toimivansa moniäänisen kirkon puolesta ja pyrkivänsä ykseyteen. Emerituspiispa John Wikström pohti myös loppupuheenvuorossaan tulevaisuutta pitkälti Kirkon tulevaisuusselonteko 2020 -asiakirjan pohjalta ja kannusti yhteiseen työhön: ”Innostetaan, motivoidaan kirkon yhteyteen. Herätetään kaipuu aavalle merelle.”

 

ULLA REMES