Kahvia, kalaa ja kasviöljyä
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Arkisto

Kahvia, kalaa ja kasviöljyä

19.3.2014

Teksti: Heli Haring

Kuva: Timo Hartikainen

Keski-ikäiset voivat pienentää dementian riskiä terveellisellä ruokavaliolla.

Ruokavalion merkitystä ihmisen terveydelle on tutkittu Suomessakin jo vuosikymmeniä. Tunnetuimpana esimerkkinä tästä lienee Pohjois-Karjala -projekti.

Yksi kiinnostavimmista tämän päivän tutkimuksista selvitteli ruokavalion ja dementiariskin yhteyttä.

”Pehmeiden, tyydyttymättömien rasvojen käyttö näyttää suojaavan dementialta, samoin muutaman kahvikupillisen juominen päivässä”, neurotieteistä väitellyt terveystieteiden maisteri Marjo Eskelinen Itä-Suomen yliopistolta tiivistää.

Hänen maaliskuussa tarkastettu väitöstutkimuksensa osoitti, että terveellinen ruokavalio keski-iässä voi vähentää myöhäisiän dementian riskiä. Tutkimus perustui laajaan väestöpohjaiseen aineistoon.

Muistisairauksien määrä kasvussa

Väestön ikääntymisen myötä monien ikääntymiseen liittyvien sairauksien pelätään lisääntyvän räjähdysmäisesti. Muistisairaudet ovat yleisiä vanhuksilla, ja vuonna 2060 Suomessa on ennakoitu olevan noin 239 000 vähintään keskivaikeaa muistisairautta sairastavaa henkilöä. Väestön ikääntyessä yhä useampi sairastuu dementiaan; määrän on ennakoitu jopa nelinkertaistuvan seuraavan 50 vuoden aikana. Alzheimerin tauti on etenevistä muistisairauksista yleisin.

Tähän mennessä on löydetty vain joitakin dementian riskitekijöitä, joihin voidaan vaikuttaa aikaisella hoidolla tai ennaltaehkäisyllä. Monet näistä riskitekijöistä ovat samoja kuin sydän- ja verisuonitaudeissa, kuten kohonnut verenpaine, korkea kolesteroli ja tyypin 2 diabetes. Useat riskitekijät liittyvät myös elintapoihin, kuten vähäinen liikunta tai ylipaino.

Ravitsemuksen yhteydestä dementiariskiin on kuitenkin ollut ristiriitaista tietoa eikä terveellisen ruokavalion yhteyttä dementiaan ole tutkittu aiemmin Suomessa. Eskelisen väitöskirjatyössä selvitettiin keski-iän ravitsemustekijöiden vaikutusta muistihäiriöiden ja dementian kehittymiseen. Tutkimuksessa tarkasteltuja ravitsemustekijöitä olivat ravintorasvojen laatu, kahvin ja teen juonti sekä ruokavalio kokonaisuutena. Terveellisen ruokavalion piirteitä olivat muun muassa kasvisten, hedelmien, marjojen ja kalan käyttö. Epäterveellisen puolestaan esimerkiksi makkaroiden, makeisten ja sokeripitoisten juomien käyttö.

Alttius ei vielä sairastuta

Tutkimus osoitti, että runsas tyydyttyneiden rasvahappojen saanti maitotuotteista ja leipärasvoista keski-iässä oli yhteydessä heikentyneeseen suoriutumiseen muistitesteissä sekä lisääntyneeseen lievän muistihäiriön riskiin myöhemmällä iällä. Runsaalla monityydyttymättömien rasvahappojen saannilla ja kalan käytöllä vaikutti puolestaan olevan yhteys parempaan muistiin.

”Suosittelen syömään nimenomaan kalaa, ei kalaöljykapseleita. Ilmeisesti kala itsessään sisältää sellaisia ainesosia, joilla on positiivinen vaikutus terveyteen. Niitä ei vain ole vielä tunnistettu.”

Jotkut ihmiset ovat Alzheimerin taudille altistavan geneettisen riskitekijän kantajia.

”Suomessa kantajia on enemmän kuin esimerkiksi Etelä-Euroopassa. Geneettinen alttius ei kuitenkaan tarkoita, että automaattisesti sairastuu”, Eskelinen painottaa.

”Kantajat ovat herkempiä ympäristötekijöiden vaikutuksille. Tutkimuksessani ilmeni, että he erityisesti hyötyivät kahvinjuonnista.”

Dementiariski näytti pienenevän 3-5 kupillista kahvia päivittäin nauttineilla tutkittavilla.

”Alle kolmella kupillisella ei ilmennyt vastaavaa hyötyä. Myöskään teen juomisen ja dementiariskin välillä ei löytynyt yhteyttä.”

Eskelinen korostaa, että jo dementiaan sairastuneen ihmisen ruokavaliota täytyy katsoa hieman toisesta näkövinkkelistä.

”Sairastunut ei ehkä muista syödä tai ruoka ei maistu, jolloin seurauksena voi olla aliravitsemus. Siinä tilanteessa on tärkeintä varmistaa ettei paino laske. Vaikkapa kerman lisääminen ruokiin on tuolloin ihan paikallaan.

Tutkimus jatkuu

Riskitekijöiden kartoittaminen keski-iässä on erityisen tärkeää sairauksissa, joiden kehittyminen alkaa jo kauan ennen ensimmäisten oireiden ilmaantumista.

”Tiedetään, että Alzheimerin taudin ensimmäiset aivomuutokset alkavat kehittyä mahdollisesti jo vuosikymmeniä ennen oireiden puhkeamista.”

Näin ollen keski-iän riskitekijät kertovat enemmän niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat taudin puhkeamiseen. Myöhemmällä iällä taudin etenemiseen vaikuttavista tekijöistä saadaan tietoa tutkimalla ikääntyneempiä henkilöitä.

Eskelisen osalta aiheen tutkiminen ei pääty väitöskirjaan.

”Tarkoitus on jatkaa vielä ainakin vuoden verran uudemman seuranta-aineiston parissa.”

Väitöskirja on herättänyt jo laajalti kiinnostusta.

”Aika paljon on tullut haastattelupyyntöjä kotimaasta. Joitakin kyselyjä on tullut myös ulkomailta.”

Merkittävä kansansairaus

Muistisairaudet ovat merkittävä kansansairaus, jonka merkitys on erityisen suuri niin kansanterveydellisesti, kansantaloudellisesti kuin yksilön elämänlaadun kannalta. Tällä hetkellä muistisairaudet ovat kallein sairausryhmä. Vuonna 2015 vaikean ja keskivaikean dementian hoitokustannusten on Suomessa arvioitu olevan noin 3,8 miljardia euroa.