Käytetäänkö rippiä?
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Arkisto

Käytetäänkö rippiä?

Oletko käyttänyt rippiä työssäsi? Kysyimme muutamilta eri kirkkokuntien edustajilta millaisia rippikäytäntöjä heillä on omassa työssään.

Seppo Laitanen

Siilinjärven seurakunnan kirkkoherra

”Ripin käyttö on tullut pappisvuosinani koko ajan harvinaisemmaksi. Kerran tai pari vuodessa korkeintaan, usein niin, että sielunhoidollisen keskustelun myötä tullaan tilanteeseen, jossa on ilmeinen ripin tarve. Seurakuntalaiset eivät osaa sitä suoranaisesti juurikaan pyytää, vaan mieluumminkin niin päin, että itse kerron ripistä ja keskustelija sitten tarttuu asiaan. Yleensä kysymyksessä on jokin ihmissuhdeasia, vaikka vääryys, jonka tietää toiselle tehneensä. Mutta yleisemmän sielunhoidollisen keskustelun kautta siihen mennään, suoranaista rippiä koskevaa pyyntöä ei niinkään esitetä.”

 

Isä Harri Peiponen

Kuopion ortodoksisen seurakunnan pastori

”Sielunhoitokeskusteluja käyn muutamia kertoja viikossa, kasvotusten, sähköpostilla, puhelimessa. Keskustelun lisäksi voidaan toimittaa katumuksen sakramentti sekä ripitys ja sairaanripitys. Näitä on muutaman kerran kuukaudessa, suuressa paastossa muutaman kerran viikossa.

Katumuksen sakramenttiin seurakuntalainen tulee pyytämään Jumalalta anteeksi tekemänsä rikkomukset. Jos ja kun hän tulee uskossa ja katuen, Jumala antaa synnit anteeksi. Pappi on kuuntelija ja keskustelija.

Ripittämiseksi kutsutaan toimitusta, jossa pappi vie ehtoollislahjat mukanaan sairaalle tai vanhukselle, jotka eivät voi muuten osallistua liturgiaan ja ehtoolliseen. Sairaille tai vanhuksille voidaan toimittaa myös katumuksen sakramentti muualla kuin kirkossa, esimerkiksi sairaalassa tai kotona mikäli ihminen on liian heikossa kunnossa osallistuakseen liturgiaan. Tätä nimitetään sairaanripitykseksi.

Sielunhoidollisissa keskusteluissa tulevat esiin kaikki elämään kuuluvat asiat, ilot ja surut. Ihmissuhdeasiat ovat päällimmäisenä.”

 

Isä Krystian Kalinowski

Katolisen Nasaretin pyhän perheen seurakunnan kappalainen

”Meillä katolisessa kirkossa ripittäytyminen on keskeinen osa uskonnon harjoittamista. Rippi on yksi sakramenteistamme, se kuuluu niin kutsuttuihin parannuksen sakramentteihin. Myös sairaan voitelu kuuluu tähän sakramenttiryhmään.

Parannuksen sakramentissa ihminen päästetään synnistä ja hänelle annetaan anteeksi. En voi tarkemmin kertoa millaisissa asioissa ihmiset ovat tulleet minulle ripittäytymään. Yleisellä tasolla kyse on aina ihmisen synnintunnosta tai siitä, että hän kokee jonkinlaista kiusausta.

Katolisen käsityksen mukaan ripissä palataan uudelleen armon pariin, otetaan vastaan Jumalan rakkaus.

Työskentelen tällä hetkellä Oulussa ja täällä seurakuntalaiset käyvät hyvin paljon ripittäytymässä. Arvelisin, että aktiivisuus vaihtelee vähän eri puolilla maata.”

 

HELI HARING