Diakonian uudet tuulet
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Arkisto

Diakonian uudet tuulet

Kuva Tuija Hyttinen

Maailma muuttuu ja kirkonkin on pystyttävä muuttumaan sen mukana.

Alavan seurakunnassa viime elokuussa diakonina aloittanut Kati Ukkonen haluaa katsoa kirkon työtä hieman uudenlaisesta näkövinkkelistä.

”Mielestäni kirkon pitää pystyä reagoimaan muuttuvaan maailmaan. Nyt on aika ravistella perinteisiä tapoja tehdä seurakuntatyötä.”

”Se ei toki tarkoita kirkon perimmäisen sanoman muuttamista. Sanoma vaan voidaan esittää uudenlaisilla tavoilla”, Ukkonen painottaa.

Hän itse on lähtenyt innokkaasti etsimään ja kehittämään uusia tapoja tehdä diakoniatyötä.

”Diakonia tarvitsee nyt nostetta. Sitä on tehty pitkään aika hiljaisesti. Jopa niin, että seurakuntalaisetkaan eivät oikein tiedä, mitä kaikkea diakoniatyö pitää sisällään.”

Ukkonen näkee, että kirkon auttamistyö on kuitenkin tällä hetkellä keskiössä.

”Auttamistyötä arvostetaan, vaikka siitä ei välttämättä paljon tiedettäisikään. Monelle se on syy kuulua kirkkoon.”

Verkko on mahdollisuus

Ukkonen vannoo verkostoitumisen ja yhteistyökumppanuuden nimiin.

”Niitä on aikaisemmin pidetty lähinnä rasitteina. Seurakunnan sisällä eri työalat ovat perinteisesti puurtaneet yksin.”

”Koen, että yhteistyö on pikemminkin voimavara. Siitähän voi syntyä vaikka minkälaisia uusia oivalluksia.”

”Valitettava tosiasia on, että seurakuntien resurssit tulevina vuosina vain pienenevät. Jo siitäkin syystä on pakko verkostoitua ja tehdä enemmän yhteistyötä.”

Ukkosen mukaan diakoniatyössä ei vielä ole kunnolla osattu hyödyntää sähköisiä kanavia.

Esimerkiksi Facebook ja sähköposti voisivat lisätä kontaktimahdollisuuksia.

”Tiedän tapauksia, että asiakas ei ole pystynyt soittamaan, koska kännykän puheaika on lopussa. Yhteyden diakoniatyöntekijään voi silloin saada vaikkapa sähköpostilla.”

”Kynnys ottaa yhteyttä verkon kautta on myös matalampi, eikä avun saaminen lykkäänny turhaan.”

Verkkoa on jonkin verran jo hyödynnetty diakoniatyössä muun muassa Suurella Sydämellä -vapaaehtoispalvelun kohdalla.

Suurella Sydämellä -sivujen kautta voi netissä ilmoittautua mukaan mitä erilaisimpiin seurakunnan vapaaehtoistöihin.”

Tukea perhearkeen

Alavan seurakunnassa yhteistyötä eri alojen kesken on ryhdytty virittelemään. Viime syksynä käynnistyi diakoninen perhetyö.

”Se on suunnattu lapsiperheille, joilla on ongelmia esimerkiksi jaksamisen kanssa. Ongelmat eivät ehkä vielä ole ylivoimaisia, mutta kuormittavat kuitenkin perheen arkea.”

Diakonisen perhetyön tarkoituksena on auttaa niin, ettei tilanne pääsekään pahenemaan.

”Ydinajatuksena on, että jos vanhemmat voivat hyvin, myös lapset voivat hyvin.”

Autettavat perheet löytyvät Ukkosen mukaan puskaradion kautta.

”Esimerkiksi kastepappi on voinut havaita uupumusta perheessä ja on kysynyt saako seurakunnan työntekijä ottaa yhteyttä.”

Kun lupa on saatu, lähtee diakoni ja lastenohjaaja yhdessä käymään perheen luona.

”Auttaminen etenee perheen ehdoilla. Se voi olla keskustelua tai yhdessä tekemistä, vaikkapa ruuanlaittoa porukalla.”

Tähän mennessä apua on Alavan seurakunnan alueella saanut noin 4–5 perhettä.

Yksinäisyydestä yhteyteen

Ukkonen on useasti törmännyt työssään nykypäivän vitsaukseen, yksinäisyyteen.

”Yritän kyllä houkutella yksinäisiä ihmisiä Neulamäen asukastuvalle ja kirkon tilaisuuksiin, mutta monet ovat arkoja. Sosiaalisten tilanteiden pelkoa on paljon.”

Sähköiset kanavat antavat Ukkosen mukaan hyvän työvälineen myös näiden ihmisten auttamiseen.

”He kokevat turvallisemmaksi lähestyä netin kautta kuin soittamalla tai tulemalla diakoniatyöntekijän juttusille.”

”Se on hyvä vaihtoehto ainakin aluksi. Myöhemmin joku kenties rohkaistuu ottamaan kontaktia ihan kasvotustenkin.”

Ukkosen haaveena on, että joskus tulevaisuudessa voisi perustaa oman Facebook-ryhmän diakonialle.

”Sen pitäisi olla suljettu ryhmä, jotta siellä voisi keskustella luottamuksellisesti. Tällä hetkellä sellainen ei vielä ole mahdollista.”

Välillä kuuluu napinaa siitä, että kaikki palvelut siirtyvät nettiin. Onko nyt käymässä niin myös diakoniatyölle?

”Ei missään nimessä. Verkkokontaktien ei ole tarkoitus korvata kasvotusten kohtaamista. Netti on vain täydentävä lisä.”

Muutos on mahdollisuus

Alavan seurakunnan diakoniatyö on viime aikoina ollut muutoksen tilassa. Työntekijöitä on vaihtunut ja tiloja vähennetty. Ukkosen mukaan se ei ole pelkästään huono asia.

”Muutoksessa piilee mahdollisuuden siemen. Siitä voi syntyä jotain uutta.”

”Kun diakoniatyöntekijöiden resurssit vähenevät, seurakuntalaiset ehkä alkavat tulla enemmän mukaan auttamaan lähimmäisiään. Se on omiaan synnyttämään yhteisöllisyyden tunnetta.”

Ukkonen on ilokseen jo nähnyt merkkejä tällaisesta.

”Sain hiljattain eräältä seurakuntalaiselta puhelun, jossa hän kertoi laittaneensa minulle sähköpostiin nimilistan. Kyseisellä listalla kymmenen miestä ilmoitti halukkuutensa auttaa apua tarvitsevia lähimmäisiään erilaisissa arjen askareissa, kuten lampunvaihdossa.”

Ukkosen mielestä uusien tuulien kannattaa antaa puhaltaa.

”Rohkeasti kokeilemaan vaihtoehtoisia ideoita. Epäonnistumisia ei pidä pelätä. Jos liikaa vain suunnitellaan ja pohditaan, voi lopulta tulla rimakauhu.”

 

HELI HARING