Tuomiokirkko valmistautuu juhlavuoteen
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Arkisto

Tuomiokirkko valmistautuu juhlavuoteen

Kuopion tuomiokirkko rakennettiin vuosien 1805–1815 välillä. Se oli järjestyksessään viides Kuopion kaupunkiin rakennettu kirkko. Kun rakennustyöt aloitettiin, Suomi oli vielä osa Ruotsia ja suuria rakennushankkeita valvoi Tukholman yli-intendentinvirasto. Päätökset hyväksyi Ruotsin kuningas. Kirkon rakennustöiden loppuessa Suomi oli suurruhtinaskunta, jonka ylintä päätösvaltaa käytti Venäjän keisari.

Kirkon piirustukset laati Tukholman yli-intendentinviraston konduktööri Pehr Wilhelm Palmroth. Rakennusmestarina toimi Jacob Rijf, joka oli yksi Suomen keskeisimmistä kirkonrakentajista. Kirkko saatiin jo melkein räystäskorkeuteen kun työt keskeytyivät Suomen sodan vuoksi. Venäläisten miehitettyä Kuopion keskeneräistä kirkkoa käytettiin venäläisten hevostallina.

Kirkko ehti rapautua Vahtivuorella viisi vuotta, ennen kuin työt jatkuivat. Rakennusmestari Rijf oli kuollut tänä aikana äkillisesti ja uutena rakennusmestarina aloitti Pehr Granstedt. Kirkon vihki lääninrovasti ja Rautalammin kirkkoherra J. F. Boucht huhtikuussa 1816. Kirkko toimi Kuopion seurakunnan kirkkona vuosina 1815–1851 ja 1900–1939. Tuomiokirkkona se oli ensin vuosina 1851–1900 ja sitten vuodesta 1939 alkaen.

Rakennustyöt toivat osaamista

Arkkitehti Sanna Ihatsu on tehnyt tuomikirkosta rakennushistoriaselvityksen. Hän kokee rakennushankkeen alueelle tärkeäksi jo siksi, että Kuopion kaupunki ja tuolloinen läänin pääkaupunki, sai arvonsa mukaisen kirkon. ”Myös kivirakentamisen taidon leviämiselle Pohjois-Savon alueella kirkon rakentamisella on ollut suuri merkitys. Ennen tuomiokirkon rakentamista alueella ei ollut osaamista kivirakentamiseen. Kirkonrakentaja Jacob Rijfin johdolla tehdyt työt opettivat seurakuntalaisille kivirakentamisen taidon ja sen myötä alkoi alueelle nousta kivestä rakennettuja navettoja, aitoja, kellareita ja siltoja.”

Ihatsu pitää Kuopion tuomiokirkkoa sikäli poikkeuksellisena, että siinä alttari on sijoitettu länteen ja pääsisäänkäynti sekä siihen liittyvä torni itään. ”Perinteisesti nämä ovat olleet sijoitetut juuri päinvastoin ilmansuuntiin liittyvän symboliikan vuoksi. Kuopiossa poikkeavaan ratkaisuun päädyttiin silloisesta kaupunkirakenteesta johtuen. Näin saatiin kirkko ja sen pääsisäänkäynti suuntautumaan Kustaantorin ja sen ympärille rakentuneen kaupungin suuntaan.”

Alkuperäisyyttä kunnioittaen

Kirkko on tyyliltään ajanmukaisesti uusklassinen. Alkujaan se on todennäköisesti ollut kokonaan valkoiseksi rapattu, mutta laastin rapautuessa kivet ovat tulleet näkyviin. 1895 kirkkoon tehtiin ensimmäinen peruskorjaus, jossa kirkko sai lämmityskamiinat. Seuraavassa peruskorjauksessa vuonna 1925 asennettiin keskuslämmitys. Myös kirkon sisätiloja muutettiin silloin koristeellisemmaksi. Vuonna 1961 tuomiokirkko peruskorjattiin permannosta vesikattoon saakka ja sisätiloja muutettiin takaisin niin lähelle alkuperäistä asuaan kuin oli mahdollista.

Museovirasto on luokitellut Snellmanin puiston, tuomiokirkon ja puukorttelin alueen valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Lisäksi tuomiokirkkorakennus on suojeltu kirkkolailla. Ensi vuosi on tuomiokirkon 200-vuotisjuhlavuosi.

 

PIIA JULKUNEN