Pertti Rusanen, kuorolaiset ja laulun mahti
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Arkisto

Pertti Rusanen, kuorolaiset ja laulun mahti

Kuva: Tuija Hyttinen

Mitäpä olisivat kirkonmenot ja seurakuntaelämä ilman aktiivisia kuorolaisia? Vaikea edes kuvitella.

”Kyllä kuorot ovat kirkolle aivan a ja o. Antaa paljon mahdollisuuksia seurakuntatyöhön, että on tällaisia ryhmiä käytettävissä”, tuomiokirkkoseurakunnan pitkäaikainen kanttori ja musiikkineuvos Pertti Rusanen painottaa.

”Kuorot ovat olennainen osa jumalanpalveluksia ja kirkollisia juhlatilaisuuksia, mutta niillä on tärkeä merkitys myös arkipäivän seurakuntatyössä. Kuoroista voi esimerkiksi irrottaa pienemmän porukan, jonka kanssa vieraillaan vaikkapa sairaaloissa.”

Rusanen tietää mistä puhuu, sillä hänellä on yli neljänkymmenen vuoden kokemus kuoronjohtajana. Vielä eläkepäiviensä kynnykselläkin hän on luotsannut tuomiokirkkoseurakunnassa kolmea eri kuoroa.

Tavoitteellisuus motivoi

Tuomiokirkkoseurakunnan kuoroihin on toistaiseksi löytynyt innokkaita laulajia. Silti Rusanen on pannut merkille, että tänä päivänä ihmiset puntaroivat tarkkaan mihin vapaa-aikansa käyttävät.

”Nykyään ihmisiä on ehkä vaikeampi saada sitoutumaan kuorotoimintaan. Harjoitukset ovat iltaisin, ja esiintymiset pääsääntöisesti viikonloppuisin ja juhlapyhinä.”

”Ehkä monet myös pelkäävät sitä, että kirkkokuorossa lauletaan vain virsiä. Meillä on kuitenkin musiikillisesti hyvin laaja skaala, josta virret ovat vain yksi osa.”

Yksi kuoronjohtajan haasteista onkin saada kuorolaiset motivoitumaan ja innostumaan kerta toisensa jälkeen.

”Haluan, että harjoituksista lähdetään aina iloisella mielellä kotiin – vaikka johtaja ei niin mukava olisi ollutkaan.”

Rusanen uskoo tavoitteellisuuden motivoivaan vaikutukseen.

”Katsomme aina tulevan kauden tilaisuudet ja mietimme ohjelmaa. Emme laulele siellä vain omaksi iloksemme, vaan harjoittelemme jotain tavoitetta varten. Se pitää mielenkiinnon mukavasti yllä meillä kaikilla.”

Oma lukunsa jokaisen kuoron kohdalla on myös riman asettaminen sopivalle korkeudelle.

”Kuoro on saatava soimaan. Ohjelmisto ei saa olla liian vaikea, mutta siinä on oltava jotain haastetta. Se innostaa laulajia. Liian helpot ratkaisut puolestaan alkavat äkkiä turhauttaa kuorolaisia.”

Paljon ihania muistoja

Vuonna 1977 Rusanen perusti Kuopion Tuomiokirkon Kamarikuoron. Se on kasvanut kahdentoista laulajan pienestä porukasta noin kuudenkymmenen hengen kuoroksi.

”Jo heti urani alussa minulla oli haaveena kamarikuoron perustaminen. Kamarikuoro laulaa pääsääntöisesti isompia kirkkomusiikkiteoksia, kuten passioita.”

Kamarikuoro on kiertänyt joka toinen vuosi myös ulkomailla. Noista kiertueista Rusasella on monia ihania muistoja.

”Esimerkiksi viime vuonna tehty esiintymismatka Espanjan Aurinkorannikolle oli erityisen hieno. Siellä oli paljon suomalaisia kuuntelemassa meitä ja tunnelma oli käsin kosketeltava, me toimme tuulahduksen kotimaasta. Kuoron esittämä Finlandia kosketti varmasti kaikkia kuulijoita.”

Reiluun neljään vuosikymmeneen mahtuu lukuisia muitakin mieleenpainuvia hetkiä.

”Isot projektit ovat tietysti jääneet mieleen. Ja vuosittainen Johannes-passio on aina ollut sellainen kohokohta, jota laulajatkin odottavat.”

Ohjelma pitkällä tähtäimellä

Rusasen mukaan kirkkovuosi ja mahdolliset isot tapahtumat sanelevat suurelta osin ohjelmiston valinnan.

”Esitettävä ohjelmisto valitaan aina pitkällä tähtäimellä. Kanttori tekee pohjatyön, mutta kuuntelen kyllä kuorolaistenkin mielipiteitä asiasta.”

”Ohjelmiston rakentaminen onkin kuoron johtamisessa yksi haasteellisimmista tehtävistä. Materiaalia on paljon, ja sitä tulee koko ajan lisää.”

Rusanen antaa tunnustusta uudelle kirkkokuoromusiikille.

”Se kehittyy hyvään suuntaan. Nykyteoksista löytyy laulettavuutta ja mukavaa raikkautta.”

Eläkkeelle jäätyään Rusanen aikoo luopua kirkkokuorojensa johtajuudesta.

”Ei tietysti koskaan pidä sanoa ehdotonta eitä. Olen kuitenkin päättänyt, että ainakaan vuoteen en ota kuoroja johdettavakseni. Laulamista sen sijaan en aio jättää.”

 

HELI HARING