Liittyäkö vai ei?
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Arkisto

Liittyäkö vai ei?

Kuva Tuija Hyttinen

Tammikuun alussa on julkaistu viime vuoden alustavat tilastot kirkosta eronneiden ja siihen liittyneiden määristä.  Väestörekisterin tilastojen mukaan viime vuonna kirkosta erosi valtakunnallisesti noin 50 000 henkilöä. Liittyneitä puolestaan oli noin 15 000.

Kuopion seurakuntien osalta ennakkotilastot kertovat reilun 1400 henkilön eronneen ja hieman yli 300 liittyneen kirkon jäseniksi.

Luvut ovat viime vuoden toiseksi viimeiseltä päivältä ja tarkentuvat vielä lähiviikkoina.

”Todennäköisesti valtakunnallinen eronneiden määrä vielä kasvaa noin 3000:lla”, kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Kimmo Ketola arvelee.

Jäsenkato ja sen seurannaisvaikutukset ovatkin yksi kirkon suurimmista haasteista lähitulevaisuudessa.

Suhde kirkkoon puntarissa

Ketola kertoo, että kirkosta eronneiden määrä on noin viiden viimeisen vuoden aikana vakiintunut 40 000 ja 50 000 välille.

”Vaikka viime vuoden luvuksi tarkentunee reilu 50 000, ei kyse mielestäni ole mistään dramaattisesta hyppäyksestä. Kesällä vellonut kohu Päivi Räsäsen puheista saattoi vaikuttaa jonkin verran.”

”Tilastojen pohjalta ei voi tehdä sellaista johtopäätöstä, että kirkosta eroaminen olisi vuosi vuodelta kiihtymässä. Toki, jos asiaa tarkastellaan useamman vuosikymmenen aikajänteellä, niin nykyään erotaan enemmän kuin esimerkiksi 80-luvulla.”

Ketolan mukaan luvut kertovat siitä, että ihmiset ovat entistä tietoisempia uskonnosta.

”Kirkko ja sen asiat ovat aika paljon esillä mediassa. Ihmiset reflektoivat henkilökohtaista suhdettaan kirkkoon ja puntaroivat, miten vahva oma side pohjimmiltaan on.”

Ratkaiseeko raha?

”Suomalaisissa on paljon niitä, joiden suhde kirkkoon on neutraali. Juuri heidän joukossaan tapahtuu liikehdintää. Kirkkoon liittyvät mediakohut saattavat näille ihmisille olla se tarvittava sysäys erota kirkon jäsenyydestä”, Ketola pohtii.

”Eivät ne eroa, joilla on aktiivinen suhde kirkkoon.”

Ketola kertoo, että asioita tarkastellaan yhä enemmän omakohtaisuuden kautta.

”Enää ei ajatella, että kirkon jäsenyys kuuluu meidän perinteeseemme. Tai että oma suku on aina kuulunut kirkkoon ja siksi minäkin haluan kuulua.”

”Nykyään mietitään pikemminkin sitä, mitä jäsenyys tuo omaan elämään – vai tuoko se mitään. Kirkosta eroaminen ei välttämättä siis kumpua kirkkokriittisyydestä.”

Monet perustelevat eroamistaan sillä, että eivät halua maksaa kirkollisveroa.

”Raha ehkä näyttäytyy päällimmäisenä syynä, mutta ensin pitää syvempien syiden kadota. Jos ihmisellä ei ole olemassa mitään kontaktia kirkkoon eikä hän koe saavansa jäsenyydestä mitään, ei hän myöskään halua siitä maksaa.”

Positiivisuutta peliin

Kirkolla onkin kovan mietinnän paikka kuinka saada jäsenvirta kääntymään päinvastaiseen suuntaan.

”Pitäisi muun muassa osata vastata median tarjoamaan yksipuoliseen ja osittain virheelliseenkin kuvaan kirkosta.”

Jos julkisuuteen saisi enemmän lanseerattua positiivista mielikuvaa kirkosta, se kenties estäisi eroja – ja saisi ehkä jotkut palaamaan takaisin kirkon huomaan.

Kyselyissä monet suomalaiset sanovat arvostavansa erityisesti kirkon tekemää diakoniatyötä.

”Arvostus diakoniatyötä kohtaan saattaa joillekin olla myös syy palata takaisin kirkkoon”, kuopiolainen diakoni Kirsi Launonen pohtii.

Maksuvaikeudet eivät estä jäsenyyttä

Veronmaksukyvyn heikkeneminen on yleisin peruste vapautukseen kirkollisverosta. Syinä maksuvaikeuksiin voivat olla esimerkiksi työttömyys, sairaus tai elatusvelvollisuus. Vapautuksen perusteena voi olla myös se, että veron perintä olisi kohtuutonta, tai muu erityinen syy.

Jos kunnallisverosta myönnetään vapautus, saa vastaavan vapautuksen automaattisesti myös kirkollisverosta.

Jos vapautusta haetaan vain kirkollisverosta, asian ratkaisee seurakunta. Kirkollisverosta voi anoa täydellistä tai osittaista vapautusta samoilla perusteilla, joilla valtion ja kunnan viranomaiset voivat myöntää vapautuksen valtion- ja kunnallisveron osalta. Tätä anotaan evankelis-luterilaisen seurakunnan kirkkoneuvostolta.

 

HELI HARING