Lähetysterveisiä Länsirannalta
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Arkisto

Lähetysterveisiä Länsirannalta

Kuva Timo Hartikainen

Loppiaisena Alavan kirkossa kiertää kolehtihaavi kädestä käteen. Seurakuntalaiset kuulivat viime maanantaina konkreettisesti, minne annetut eurot menevät. Lähetystyöntekijä Karita Laisi kertoi loppiaismessun jälkeen elämänmakuisia terveisiä Palestiinasta ja Israelista. Hän työskenteli kaksi vuotta palestiinalaisten ja israelilaisten keskuudessa. Palestiinalaiset elävät miehityksen keskellä ja erityisesti Itä-Jerusalemissa ja kasvavien siirtokuntien lähellä Länsirannalla asuvat kokevat pelkoa oman kodin säilymisestä ja päivittäisestä toimeentulostaan.

Laisi kertoi, kuinka iso tarve euroille on Alavan seurakunnan nimikkolähetyskohteessa, Jordanian ja Pyhän maan evankelisluterilaisessa kirkossa. Pieni kirkko vaikuttaa alueella muun muassa ylläpitämällä kristillisiä kouluja ja tekemällä diakoniatyötä vanhusten parissa. Sen tärkeänä tehtävänä on pyrkiä uskontojen väliseen dialogiin ja edistää rauhan ja sovinnon löytämistä Lähi-itään. Tämän tehtävän tärkeys selvisi myös Laisille Suomen Lähetysseuran kahden vuoden pestissä. Hän toimi Lähi-idän alueen kehitysyhteistyökoordinaattorina ja myöhemmin aluepäällikkönä.

”Palestiinalaisten tilanne on kriittinen ja miehitys uhkaa heidän elämäänsä monella tavalla. Liikkumisrajoitusten alla eläminen on nöyryyttävää ja hyvinvoinnille haitallista”, kertoo Laisi.

Juoksemalla ja koulutuksella rauhaa Palestiinaan

Aluksi alueen ristiriidat saivat hänet ymmälleen. Hän oli vihainen israelilaisille siitä, kuinka he kohtelivat palestiinalaisia ja rajoittivat heidän liikkumisen vapautta, joka on ihmisoikeus. Jos palestiinalaisen työpaikka on muurin toisella puolella, hän joutuu odottamaan päivittäin tuntikaupalla tarkastusasemilla pääsyä töihin ja töistä kotiin. Se tekee arkielämästä raskasta ja äärimmäisen vaikeaa. Työtehtävät, kuten hankehallinto ja esimiestehtävät olivat selkeät, mutta hänen täytyi käsitellä konflikti tunnetasolla.

Juoksuharrastuksensa ja työtehtävien kautta Laisi tutustui myös israelilaisiin ja sai mahdollisuuden keskustella heidän kanssaan konfliktista. Hän tutustui israelilaiseen rauhanliikkeeseen ja ihmisoikeusjärjestöihin, jotka työskentelevät miehityksen päättämiseksi ja ihmisoikeuksien puolesta. Lähetysseura on käynnistänyt kampanjan palestiinalaisten liikkumisvapauden puolesta ja Palestiinan maratonille osallistuminen on osa tätä kampanjaa.

”Liikunta yhdistää ihmisiä ja karkottaa apatiaa. Ensimmäiseen Palestiinan maratoniin osallistui 600 juoksijaa 28 maasta. Myös suomalaiset seurakunnat voivat osallistua kampanjaan ja järjestää liikuntatapahtuman Lähetysseuran ja paikallisten urheiluseurojen kanssa”, Laisi vinkkasi.

Miksi konflikti ei ratkea, entä onko palestiinalaisilla työtä?

Alavan seurakuntalaiset laittoivat Laisin tiukoille monilla kysymyksillään. Hän vastasi muun muassa siihen vaikeaan kysymykseen, miksi ristiriitatilanne on ylipäänsä olemassa ja miksi sitä on niin vaikeaa ratkaista. Häneltä tiedusteltiin myös, esiintyykö kristillisissä kouluissa juutalaisvastaisuutta. Laisin mukaan kouluissa opetetaan ymmärtämään monenlaisia kulttuureita ja pyritään eri uskontojen vuoropuheluun. Seurakuntalainen Irma Heikkinen oli huolissaan palestiinalaisten työtilanteesta. Arvion mukaan heidän työttömyysprosenttinsa on noin 40 %.

”Jos ei ole työtä, on ahdistunut olo. Ihmisillä tulisi olla siellä jotain mielekästä tekemistä”, totesi Heikkinen.

 

PIRJO TIIHONEN

 

Lisää: facebook.com/palestiinanmaraton