Raamatun henkilöt koskettavat
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Arkisto

Raamatun henkilöt koskettavat

Piirrokset Paula Remes

Kuvat Hanna Karkkonen

Viisi Kirkko ja Koti -lehden lukijaa pohtii, kuka Raamatun henkilöistä puhuttelee tai on puhutellut. Mikä hänen elämässään rohkaisee tai koskettaa? Löytyykö kosketuspintaa omaan elämään?

 

JOHANNES KASTAJA

Jarkko Juvonen, opettaja, Siilinjärvi

“Johannes Kastajan elämää olen miettinyt usein. Lähestyvä joulu on Vapahtajamme syntymäjuhla. Kesällä juhannussaunaa lämmittäessä usein pohdin, miten Johannes syntyi puoli vuotta ennen Jeesusta. Hän tuli tasoittamaan tietä ja oli tienraivaajana Jeesuksen toiminnalle.”

Johannes Kastajan vahva usko tulee esille evankeliumeissa.

“Hän tiesi oman tärkeän roolinsa, tehtävänsä ja paikkansa. Hän oli samalla hyvin nöyrä. Hän kertoi Messiaasta ja kastoi ihmisiä vedellä. Hän kuitenkin saarnasi, että Jeesus oli paljon häntä suurempi ja että Jeesus tulee kastamaan Pyhällä Hengellä.”

Johanneksen varmuus omasta kutsusta kiehtoo Jarkkoa.

“Jumala kutsuu meitä yhteyteensä. Välillä koen uskoni vahvempana ja välillä elämässä tulee eteen ihmetyksen aikoja. Kaikkea ei voi ymmärtää, pitää vaan luottaa Jumalan huolenpitoon.”

“Johannes on minulle Raamatusta yksi esimerkki, malli, jollaiseen suuntaan haluaisin ihmisenä itsekin kasvaa.”

Mitä kysyisit Johannes Kastajalta?

“Mitä ajattelit, kun Jeesus pyysi sinua kastamaan hänet?”

Johannes Kastaja

Johannes Kastaja oli Jeesuksen edelläkävijä. Hänen tehtävänsä oli valmistaa Jeesukselle tietä. Johannes Kastaja syntyi puoli vuotta ennen Jeesusta ja oli Jeesuksen serkku. Johannes Kastaja eli autiomaassa. Hänestä kerrotaan, että hän pukeutui yksinkertaisesti kamelinkarvavaatteeseen ja käytti ravinnokseen heinäsirkkoja ja villimehiläisten hunajaa. Johannes kehotti erotuksetta kaikkia ihmisiä kääntymään ja ottamaan kasteen, että he saisivat syntinsä anteeksi ja pääsisivät Jumalan valtakuntaan, joka oli jo aivan lähellä. Hän kastoi ihmisiä Jordan-virrassa, ja myös Jeesus sai häneltä kasteen. Johannes vangittiin ja teloitettiin Herodes Antipan käskystä. Juhannusta vietetään Johannes Kastajan muistoksi.

 

JEESUS

Heikki Halinen, kapteeni evp, Juankoski

“Jeesus on tullut minulle vuosien saatossa entistä läheisemmäksi ja henkilökohtaisemmaksi. Suhde on syventynyt.”

“Jeesus oli monessa asiassa radikaali, ja Hän aina kohtasi ihmisen rakkaudellisesti. Hän sanoi suoraan ja totuudellisesti, mutta ei tuominnut. Miten tarvitsemmekaan jokainen tällaista kohtaamista tänäkin päivänä.”

Jeesus ilmestyi Heikille vuosia sitten vaikeassa elämäntilanteessa.

“Vaimoni sairasti syöpää ja kuoli rukoustaisteluista huolimatta. Kipuni yksinäisyydessä oli valtava ja huusin tuskaani. Syksyllä vuonna 1995 Jeesus ilmestyi minulle kahvipöydässä ja Hän lohdutti ja rohkaisi minua. Hänen silmänsä olivat täynnä rakkautta ja Jumalan voimaa.”

“Viime aikoina minua on puhutellut ajatus, miten meidän Jeesuksen opetuslasten pitäisi tunnustaa uskoamme ja todistaa elämällämme uskovamme Häneen, joka oli Jumala, mutta samalla myös sataprosenttinen ihminen.“

Mitä kysyisit Jeesukselta?

“Ehkä menisin polvilleni ja vain kuuntelisin häntä. Pyhyyden edessä ei tule mieleen kysymyksiä, joihin pitäisi saada vastausta.”

Jeesus

Jeesus Nasaretilainen on kristinuskon keskushenkilö, maailman Vapahtaja. Hän syntyi Palestiinassa, Matteuksen ja Luukkaan evankeliumien mukaan Betlehemissä Herodes Suuren hallituskautena. Tutkimus on ajoittanut tapahtuman vuosiin 7–4 eKr. Jeesuksen syntymästä tehtiin 500-luvulla kristillisen ajanlaskun lähtökohta. Juutalainen Jeesus asui Galileassa, Nasaretin kaupungissa noin 30-vuotiaaksi. Kun hän aloitti julkisen toimintansa, sitä kesti kahdesta kolmeen vuotta. Julkisen toiminnan keskuspaikaksi tuli Kapernaum, missä hän kutsui ensimmäiset opetuslapsensa. Jeesus kuoli noin vuonna 30 jKr. Pontius Pilatuksen ollessa Juudean prokuraattorina. Jeesus sovitti ihmiskunnan synnit ja sai aikaan sovinnon Jumalan kanssa.

 

ELISABET

Saara Karjalainen, lähihoitaja, Karttula

“Olen aikaisemmin pohtinut, että miten lapsi pystyi hypähtämään Elisabetin kohdussa. Nyt raskaana ollessani tuo Raamatun kohta tuli konkreettisesti mieleeni, kun heräsin yhtenä yönä siihen, että vauva potkaisi oikein voimakkaasti kohdussani.”

Elisabet tuli vanhemmalla iällä, hedelmättömänä raskaaksi. Oli tapahtunut ihme.

“Jumalan suunnitelma tuli todeksi hänen kohdallaan. Meidänkin lapsemme puolesta on rukoiltu. Eräs pariskunta rukoili raskaaksi tulemiseni puolesta viime talvena, ja Jumala vastasi pian tähän rukoukseen. Rukous antoi minulle myös rohkeutta uskaltaa uskoa siihen, että minusta voi jonakin päivänä tulla äiti.”

Enkeli ilmestyi Marialle, Jeesuksen äidille, joka tuli sanoman jälkeen Elisabetin luokse kiiruhtaen.

“He pystyivät jakamaan odotuksen ihmeen ja yhdessä juttelemaan. Ehkä peloista, ilosta ja synnytykseen liittyvistä asioista. Jumala on järjestänyt myös minulle tilanteita, joissa olen voinut jakaa raskauden iloja, pelkoja ja odotuksia toisten odottavien äitien sekä jo lapsen saaneiden äitien kanssa.”

“Jumala käyttää elämäämme, kokemuksiamme, kipujamme ja ilojamme usein lähimmäistemme hyväksi, että voisimme samaistua toisen kokemuksiin ja ajatuksiin.”

Mitä kysyisit Elisabetiltä?

“Miltä tuntui kuulla, että olet raskaana? Miltä tuntui tulla äidiksi ja saada lapsi syliin?”

Elisabet

Elisabet oli Johannes Kastajan äiti ja Marian, Jeesuksen äidin sukulainen. Hän ja hänen miehensä Sakarias olivat odottaneet ja rukoilleet lasta vuosikymmeniä. Enkeli ilmoitti Sakariaalle mahdottoman tulevan mahdolliseksi. Lisäksi hän sanoi, että pojalle piti antaa nimi Johannes (Johannes = Jumala on armollinen). Kun Maria, joka odotti Jeesusta, tuli tervehtimään häntä, hypähti lapsi Elisabetin kohdussa. Maria viipyi Elisabetin luona Johanneksen syntymään asti. (Luuk. 1)

 

JOOSEF

Maria Lukka, opiskelija, Kuopio

“Minua on puhutellut erityisesti Joosef, Jaakobin poika. Hänen elämänsä oli monilta osin vaikeaa, jopa läheiset ihmiset vihasivat ja kohtelivat häntä erittäin kavalasti. Usein mietin, miten hän jaksoi rakastaa läheisiään ja välittää veljistään silti niin paljon. Ja antaa heille anteeksi.“

Anteeksiantamusta joudumme harjoittelemaan omassakin elämässämme.

“On ollut tilanteita, joissa helpommin tuntisi vihaa kuin rakastaisi. Viha kuitenkin on kuluttava voima. Keskustelemalla ja yrittämällä ymmärtää haluaisin, että välit ihmisiin palautuisi ja rakkauteen voisi kasvaa uudelleen.”

Maria miettii, oliko Joosefilla niin luja luottamus ja usko Jumalaan, että se näkyi rakkautena myös teoissa ja toiminnoissa.

“Mikä sai hänet näkemään syvemmälle ihmisten ajatusmaailmaan, että hän ei halunnut kostaa kaikkea kokemaansa?”

“Joosefin menestys myöhemmissä elämänvaiheissa ei ylpistänyt ja muuttanut häntä. Hän oli nöyrä, ilman nöyristelyä, ja halusi ja kykeni ehdoitta rakastamaan läheisiään.”

“Kaikella on tarkoituksensa. Uskon, että kaikki, mitä ja miten täällä tehdään ja toimitaan, Jumala ohjaa tahtonsa mukaan ja ihmisten parhaaksi. Aina voi aloittaa alusta, ja Jumala rakastaa, vaikka tekisikin virheitä. Armoa riittää sitä haluavalle ja siitä iloitsen.”

Mitä kysyisit Joosefilta?

Horjuiko uskosi Jumalaan ja elämän paremmaksi kääntymiseen koskaan? Kuinka kykenit kääntämään vihasi suureksi anteeksiantamukseksi ja näkemään elämän merkityksellisyyden?

Joosef

Joosef oli patriarkka Jaakobin kahdestatoista pojasta toiseksi nuorin, äitinsä Raakelin kahdesta pojasta vanhempi. Veljet myivät hänet orjaksi Egyptiin, missä hän nousi Egyptin maailmanvallan kakkosmieheksi ja oman perheensä pelastajaksi. Jumalan johdatuksessa vaikeitten kärsimysten kautta Joosefissa on nähty esikuva Jeesuksesta. Joosef yhdistää kertomukset Aabrahamista, Iisakista ja Jaakobista kertomuksiin israelilaisten orjuudesta Egyptissä ja paluusta sieltä Mooseksen johdolla Kanaaninmaahan. Hänestä kerrotaan ensimmäisen Mooseksen kirjan luvuissa 37–50.

 

RUUT

Cecilia Kurkinen, palveluesimies, Kuopio

“Olen tutustunut Ruutin elämään lukemalla Raamattua. Jo nuorena aikuisena hänen tarinansa kosketti ja Ruut on kulkenut kanssani läpi elämän.“

Cecilia on itse muuttanut kaksikymppisenä Kuopioon. Hän on kotoisin Tammisaaresta, ruotsinkielisestä perheestä ja tutustunut kainuulaisen miehen mukana savolaiseen kulttuuriin.

“Ruut kunnioitti Israelin kansaa ja luotti heidän Jumalaansa. Muutettuani tänne ja mentyäni naimisiin miehen kanssa, jonka suku oli uskossa, sydän pyrki yhtymään heidän sukunsa uskonperintöön. Olen saanut elää uskoani todeksi. Oppinut tapoja ja perinteitä. Olen juurtunut ympäristöön ja kokenut tämän omakseni, vaikka toisinaan tietysti on ollut aikoja, jolloin olen tuntenut itseni muukalaiseksi.”

Ruutin kirjeessä näkyy Jumalan johdatus.

“Noomi, Ruutin anoppi luotti Jumalaan. Vaikka hän oli menettänyt kaksi poikaansa, hän uskoi ja tiesi, että kaikella on tarkoituksensa. Myös Ruut halusi uskoa samaan. He lähtivät uskon varassa, vaikka eivät tienneet, mitä elämä tuo tullessaan. Vaikka en itsekään näe tulevaa, niin Jumala tietää ja Hänellä on täydellinen aikataulu ja suunnitelma. Huomaamme usein johdatuksen vasta jälkeenpäin.”

“Arvostan myös Ruutin nöyryyttä ja ahkeruutta.”

Mitä kysyisit Ruutilta?

“Miltä tuntui jättää synnyinseutu? Miltä tuntui olla erossa suvusta? Millaista oli elää vieraan kansan parissa?”

Ruut

Ruut oli moabilainen nainen ja hänestä tuli kuningas Daavidin esiäiti. Ruutin appi Elimelek ja anoppi Noomi olivat tulleet poikiensa kanssa nälkää pakoon Moabin maahan. Miehensä ja poikiensa kuoltua Noomi päätti palata kotimaahansa Juudeaan. Ruut oli kiintynyt Noomiin ja seurasi anoppiaan. Elimelekillä oli Betlehemissä varakas sukulainen Boas, jonka pelloille naiset tulivat keräämään elantoaan sadonkorjuun jäämistä. Boas viehättyi Ruutista. Saadakseen Ruutin, hän lunasti itselleen Elimelekin perintömaat ja sai maan mukana huolehdittavakseen myös Elimelekin naiset. Boas nai Ruutin ja heistä tuli kuningas Daavidin esivanhemmat.

 

HANNA KARKKONEN