Ikkunakalenteri ja kanelitähdet tuliaisina
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Arkisto

Ikkunakalenteri ja kanelitähdet tuliaisina

Kuva Timo Hartikainen

Sveitsistä Savoon muuttanut Silja Ylimäki toi mukanaan uusia perinteitä jouluun. Kolmen kuninkaan juhlan hän näkisi vielä mielellään Suomessakin.

Torstaina 19.12. avautuu Silja Ylimäen kerrostalokodin ikkunaan joulukalenteri. Kyllä, kuulit oikein: kalenteri avautuu ikkunaan, kadulle katsottavaksi. Silja Ylimäki on juuri syksyllä kotiutunut Sveitsistä Kuopioon savolaisten keskelle ja laittanut heti liikkeelle sveitsiläisissä kylissä yleisen perinteen adventtikalenterista ikkunoissa eri puolilla kaupunkia.

Silja kutsui Facebookissa uusia kuopiolaisia ystäviään ja tuttaviaan mukaan järjestämään adventtikalenteria. Jokainen mukaan ilmoittautunut sai valita päivän, jonka ajaksi rakentaa ikkunaansa jotakin katsottavaa joulun teemasta. Facebookissa kerrotaan, missä osoitteessa kunakin päivänä on katsottavaa, ja jos hyvin käy, illalla voi olla glögiä ja piparia tarjolla samassa osoitteessa.

Siljan ikkunassa on aikakin hänen tekemiään pieniä nukkeja, Joosef ja Maria, ja jouluvaloja.

Kiertävä joulukalenteri viehätti 30-vuotiasta Silja Ylimäkeä, jonka viimeiset kolme ja puoli vuotta menivät Sveitsissä vuorten rinteillä alppikylässä. Lähihoitajaksi Oulussa valmistuttuaan Silja halusi irrota ennustettavasta arjesta ja lähti hoitamaan vanhuksia Alppien maisemiin.

”Sveitsiläinen kulttuuri on kunnioittavaa. Siellä jokaista puhutellaan nimeltä tervehdittäessä ja hyvästeltäessä ja kätellään aina. Vastaantulijaa ei sivuuteta ohi katsoen vaan häntä tervehditään, myös vierasta."  

Kristus-puun alla lahjat

Jouluperinteissäkin on eroja.

Joululahjat jaetaan Sveitsissäkin 24. päivä, mutta niitä ei jaa joulupukki vaan Jeesus-lapsi – tai ei jaa, mutta Jeesus-lapsen ansiosta tai kunniaksi joulupuun eli Kristus-puun alla on paketteja. Pukintapainen partasuu on Pyhä Nikolaus, jolla on piispanhiippa ja viitta. Nikolaus ei tosin ole jouluaattona liikkeellä vaan joulukuun kuudentena.

”Myös työpaikallani vanhainkodilla Erlenhaussissa oli tapana joulukuun kuudentena päivänä viettää pyhän Nikolauksen päivää. Silloin kaikki syövät yhdessä illalla ja tulee Santa Nicolaus ja ’Schmutzli’, ruskeisiin vaatteisiin pukeutunut pukki. Usein mukana on myös kantaja, jonka selästä korirepusta löytyy pähkinöitä ja mandariineja. Mukana on myös ’Lebkuchen’ -herkkua, joka on vähän niin kuin piparkakkua, kylläkin paksumpaa ja pehmeämpää, ja mausteissa käytetään inkiväärin ja kanerin lisäksi aina Anista.”

Schmutzlista kerrotaan, että hän panee tottelemattomat lapset säkkiinsä ja vie metsään.  Italiankielisellä alueella Sveitsissä laitetaan vierailua edeltävänä iltana oven taakse sukka, johon Nikolaus käy yöllä tuomassa herkut. Lapset ovat harjoitelleet kauniita, hyviä runoja ja lausahduksia Nikolaukselle ja saavat palkaksi herkkuja.

Muovinen kuningas ja paperikruunu

Ennen Nikolauksen päivää kokoonnutaan kulkueeksi, jossa kannetaan lyhtyjä. Edellä kulkee joulupukki aasin selässä.

”Kulkueita kaipaan Suomeenkin. Toinen asia jota kaipaan, on se, että todella hartaasti ja keskustellen syödään yhdessä: kukaan ei aloita syöntiä ennen kuin kaikilla on ruoka edessään. Siihen on ollut vaikea tottua täällä päiväkodissakin, että ei aloiteta yhteisesti.”

”Vanhainkodilla on silloin jouluiltana 23. päivä ’Heimweihnachten’, jolloin joulua vietetään yhdessä syöden ja lahjoja jakaen. Moni käy aamukirkossa 24. päivä ja 25. päivänä.”

Joulukuussa vietetään myös ’Maria Empfangnis’, Marian sikiämisen päivää, jota juhlitaan 8. päivä. Maria on roomalaiskatolisen perinteen mukaan siinnyt perisynnittömänä. Tammikuun kuudentena vietetään kolmen kuninkaan päivää, jolloin kylillä kiertää lapsia neljän porukoissa: mukana ovat Caspar, Melchior ja Balthasar, ja yksi kantaa tähteä. Nämä tähtipojat laulavat tiernapoikien tapaan ja keräävät rahaa tärkeälle matkalleen.

”Sille päivälle on erityinen kakku, melkein kuin pullataikinasta tehty, mutta suolaton ja vailla kardemummaa. Iso pulla on tehty kukan muotoon. Keskellä on yksi iso pulla, ja ympärillä useampia. Pullaan on piilotettu muovinen kuningas. Jokainen talossa asuva ottaa pullasta oman osansa ja se joka saa Kuninkaan, saa sinä päivänä olla kuninkaana ja määrätä. Hänelle pannaan paperikruunu.”

”Onhan noita asioita, joita haluaisin tuoda Suomeen. Kolmen kuninkaan juhla olisi hauska, Jeesus-lapsi lahjojen antajana... Minusta on ihana tehdä myös Sacherkakkua jouluna kuten Sveitsissä perinteisesti tehdään. Kanelitähdet, ’zimtstern’, ovat ehdoton joululeivonnaiseni jatkossa, vaikka kaikkia tarvittavia aineita ei taida Kuopiosta saada.”

Oulussa kasvaneen Silja Ylimäen joulu kotimaassa kulkee muuten hyvin tarkasti perinteiden mukaan, ellei lasketa mukaan sitä, että sauna on aina aamusauna. Päivään kuuluvat joulukirkko ja sisarusten kokoontuminen lapsuuskotiin tai johonkin sisarusten perheisiin. Joulu on vuoden kohokohta, jota vanhojen perinteiden rinnalla uudet virkistävät.

 

 

ULLA REMES