Sodankäyntiä itsenäisyyden molemmin puolin
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3
Mediakortti   |   Yhteystiedot   |   Palaute   |   Sivukartta   |   a- A  A+

Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti

Kirkko ja koti Facebookissa Kirkko ja koti Twitterissä
Arkisto

Sodankäyntiä itsenäisyyden molemmin puolin

Kuva Kirkko ja koti -lehden arkisto

”Uutta Suomea luomaan” kuului Siunausta Koteihin -lehden kehotus vuoden 1917 syksyllä. Tällä lehti ei suinkaan tarkoittanut itsenäistymistä, vaakakupissa painoivat tuolloin isommat asiat, niin hassulta kuin se kuulostaakin.

Monet kansakunnan kannalta keskeiset kysymykset odottivat ratkaisua, kun kansa kävi vaaliuurnille lokakuun alussa poikkeuksellisen jännittyneessä tilanteessa. Venäjän väliaikainen hallitus oli hajottanut kesällä eduskunnan, minkä seurauksena esimerkiksi itsenäisyyskysymys tuli syksyllä valittavan eduskunnan ratkaistavaksi. Ratkaistavaksi tulivat myös monet kirkon kannalta tärkeät asiat kuten uskonnonvapaus ja kysymys uskonnonopetuksesta kouluissa. Aiemmin eduskunta oli hyväksynyt lakimuutoksen, joka toi lievennyksiä jumalanpilkkaa ja uskonnonharjoitusta koskien.

Edellä mainitut kysymykset saivat Siunausta Koteihin -lehden puolustamaan kiivaasti kirkolle tärkeitä arvoja lähes sotajulistuksen tavoin. Julistuksen kohteena olivat pääasiassa sosiaalidemokraatit, jotka edellä mainittujen teemojen lisäksi olivat selväsanaisesti ilmaisseet halunsa saada uskonnon yksityisasiaksi. Voidaankin sanoa, että Siunausta Koteihin lehden palstoilla oli 1917 ja 1918-lukujen vaihteessa nähtävissä kaksi sotaa: vaalisota sosiaalidemokraatteja vastaan ja myöhemmin sisällissota.

Jumala odotti vaalitulosta

Lievennyksiä ns. jumalanpilkkalakiin kuvattiin lehdessä ”wapaaksi jumalanpilkkaamisoikeudeksi”, jota vastaan jokaisen ”kristikansan” jäsenen tuli taistella. Kritiikkiä keräsi myös sosiaalidemokraattien tapa saada äänestäjiä. Lehden mukaan uskonnon tekeminen yksityisasiaksi, jota ei tahdottu pois riistää, oli ainoastaan keppihevonen, joka uhkasi huijata äänestäjät viemään pois kansalta jotain erityistä. Mikäli Jumalan valtakunta ajettiin tällaiseksi ”nurkkavaltakunnaksi”, riistettiin kansalta sen peruskivi. Näin linjasi maaseurakunnan kirkkoherra B. H. Päivänsalo. Uuteen eduskuntaan tuli lehden mukaan valita ainoastaan kristillisten periaatteiden elähdyttämiä henkilöitä. Kansaan ei saanut jäädä reservijoukkoja, sillä äänestäjistä riippui pääsivätkö Jumalan pilkkaajat (sosiaalidemokraatit) määräämään kansan kohtaloista seuraavassa eduskunnassa. Jopa itse Jumalan todettiin odottavan vaalien tulosta. Sosiaalidemokraatit menettivät vaaleissa eduskunnan enemmistön, mikä ilmeisesti tyydytti Siunausta Koteihin -lehteä siinä määrin, ettei tulosta käsitelty sen enempää. Kädenvääntö sosiaalidemokraatteja vastaan jatkui lehden palstoilla varsin näkyvänä vielä vuosien 1919 ja 1922 vaaleissa.

Valtahermo kohti taivasta

Kiristynyt ja kahtiajakautunut yhteiskunnallinen tilanne puhkesi vuoden 1918 alussa sisällissodaksi. Kirkko, ja luonnollisesti myös Siunausta Koteihin, liittyivät sodassa valkoiselle puolelle. Kyseessä ollut sota oli lehden mukaan ennen kaikkea taistelu siitä, tuliko ”Uutta Suomea” käydä luomaan Jumalan kanssa vai ilman. Luopuminen Jumalasta näet oli lehden mukaan koko sisällissodan takana ja täten osoittanut, ettei Suomen tullut laskea jatkossakaan perustusta jumalattomuuden ”hyllyvälle suolle”. Syitä luopumiseen oli monia, vieläpä molemmilla puolilla rintamaa.

Punaiset olivat lehden mukaan seuranneet vääriä, omalle kansalle vieraita, huligaanisia ihanteita, mutta peiliin katsomisen paikka oli valkoisillakin. Lehti kritisoi monien kirkollisten piirien hiljaisuutta sisällissodan edessä ”syrjäänvetäytyvänä munkkilaisuutena”. Kristitty ei saanut ainoastaan vetäytyä syrjään palvelemaan Jumalaa koko kansan rakennusprojektissa, jossa kirkon tuli muistaa, että isänmaa oli ”täällä alhaallakin”. Rukoilua koko kansan puolesta korostettiin Paavalin esimerkkiä lainaten. Valkoisten voitto oli viimeistään osoittanut, että ”Uutta Suomea” tuli luoda nimenomaan Jumalan kanssa. Vaikka valkoisellakin puolella oli poikkeuksia, oli sen ”valtahermon ulottuminen kohti taivasta” ollut osoitus Jumalan huolenpidosta vaikeina aikoina. Suomen luomisesta Jumalan kanssa muodostui yksi Siunausta Koteihin -lehden keskeisimmistä painopistealueista itsenäisyyden molemmin puolin. Aiemmin lähes kokonaan hartauspainotteinen lehti kirjaimellisesti heräsi epävakaassa yhteiskunnallisessa tilanteessa varjelemaan kalleimpia aarteitaan myös politiikan kentälle.

 

VILLE KAJAN